Tavoitteena BH

Viimeaikojen treenit ovat painottuneet enimmäkseen hakuun, jälkeen ja raunioille tottiksen ollessa hyvin kaukana paitsiossa. Talvi oli pakkasten ja muun tekemättömyyden vuoksi tottisharjoittelun huippuaikaa ja oletan näin käyvän myös ensi talvena. Emme kuitenkaan pidä Rymben kanssa tottistaukoa ensi talveen saakka, vaan työskentely pitää aloittaa taas tämän parin kuukauden "luovan tauon" jälkeen.  Tavoitteenahan on suorittaa ensi keväänä BH-koe! Sitä varten sopiikin tehdä pari tuntia töitä.. :D

Tehtävä ei kuitenkaan ole mahdoton! Hitto, sehän voisi jopa onnistua, nimittäin näin pari viikkoa sitten Facebookissa kuvan parivuotiaasta parsontytöstä, joka oli suorittanut BH-kokeen! WAU! Note to myself: koiran kanssa mikä tahansa on mahdollista, kunhan vain osaa palkata oikeista asioista oikeeseen aikaan ;)

Meillä on kuitenkin pari ongelmaa. Ruualla palkkaaminen on mielestäni hankalaa, koska parsonivatsa täyttyy nopeasti, vaikka nakinpalat olisi kuinka miniminiminikokoisia. Toisekseen, en osaa leikkiä Rymyn kanssa niin, että se palkkaantuisi siitä. Jahtaamisleikki - vuorotellen toisen perässä juokseminen - on aivan huippukiva juttu, mutta koulutuskentälle voisi olla joku lelupalkka järkevämpi ;) Lelua kohtaan retuutusinnostus kuolee aika nopsaan ja pallo on toisinaan todella tylsä ellei se vähintäänkin vingu.

Leikinhän voi kuulemma opettaa - sekä itselleen että koiralle. Eilen vietin lenkin jälkeen hetken takapihalla yrittäen leikkiä Rymyn kanssa tennispalloilla. Lopputuloksena oli ehkä enemmän tai vähemmän säälittävä näky, kun yritin pitää ylihauskaa pallojen kanssa ja Rymy aka Minilehmä söi ruohoa. Ei mennyt aivan niinkuin elokuvissa.. :)

Olen lueskellut netistä kaikenmoisia koirankoulutusohjeita ja tänään löysin hyviä koulutusartikkeleita Canis-lehden sivuilta (http://www.canis.fi/artikkeleita/). Pidin erityisesti tottelevaisuusosion Morten Egtvedtin Doggie-Zen -artikkelista (http://www.canis.fi/@Bin/160485/Doggie-Zen+1.pdf) sekä Maria Hagströmin artikkelista Oikea treenimoodi (http://www.canis.fi/@Bin/160494/Treenimoodi.pdf/), suosittelen!

Aikaisemmin löytynyt Koiraseminaarit-blogi on myös erinomaista luettavaa, koska sinne on koostettu eri kouluttajien seminaarien sisältö tiivistelmämuotoisesti
http://koiraseminaarit.blogspot.fi/

Kaiken tämän surffailun ja opiskelun päätteeksi päätin edetä seuraavalla tavalla (ainakin hetken)

- Pidän ruokapalkan ennallaan haku-, jälki- ja rauniotreeneissä

- Tottiskentällä laitan makupalan purkkiin ja kauemmas, aluksi opetan saaottaa-tai-muun-vastaavan-käskyn, minkä jälkeen koira saa juosta syömään makupalan. Kun tämä on opittu, jatketaan aina liikkeille saakka ja pidennetään aikaa

- Harjoittelen leikkiä lyhyillä ja intensiivisillä jaksoilla, vien oikeisiin treeneihin vasta kun toimii

Kuulostaa suunnitelmalta. Teoriassa tämä toimii jo!

Keskikesän juhlinta



Suunnittelivat lehtien lukua, tylsää sanon minä! -Rymy-



Olipa kummallisen paljon toimintaa viikonloppuna. Perjantaina pääsin mökille, missä uin tyylikkäästi roiskien ja moikkasin naapurimökin labbiskaveria. Aluksi Rontti pullisteli mulle (ei varmaan muistanut, että edellisenä vuonna istuin sen päällä), mutta oltiin kyllä oikeesti aivan kavereita ja ajoin sitä takaa omalla pihallaan! Rontilla on oma aitaus tontin ympärillä, mutta siellä on pari sopivan kokoista aukkoa parsonivieraiden käyttöön.



Siis mitä enemmän roisketta, sitä coolimpaa menoa! -Rymy-



Lauantaina loikin taas järveen heti kun mun ihmiset vaan heräili ja lähti mukaan! Markus yritti onkia käristemakkaralla, mutta mä kuulemma roiskuttelin liikaa ympäriinsä. Markus ei ole vielä ymmärtänyt tätä uimisen ydintä: mitä hienommat roiskeet, sitä katu-uskottavampi uros! Kyllä se vielä oppii.. :)



Minä ja koho! -Rymy-

Pääsin kotisänkyyn nukkumaan lauantaina iltapäivällä, kyllä oli mukavaa! Just kun olin päässyt sopivaan uneen, alkoivat ihmiset taas laittautua. Tutkailin sivusta uneliaana, kunnes kuulin sanat "mennään" ja "Maxi". Loput arvasinkin: lähdettiin siis Maxin reviirille illaksi, ihmiset oli terassilla ja pelailivat, kun taas me painittiin ja juostiin kilpaa Maxin kans.

Jossain vaiheessa huomasin Maxin aitauksen ja nurmikon välissä olevan parsonin mentävä rako. Kävin tsekkaamas naapurin karvapallerot, mutta siitä ei oikein tykätty (huudosta päätellen). Ei tykätty muuten toisella tai kolmannellakaan kerralla, ihme niuhoja! Mä siis kävin vaan vähä kattelemas maisemia! Hmph..

Sunnuntaina olinkin aivan väsyksissä, mutta illalla käytiin vielä mettälenkillä ja jäljellä! Ennen jälkeä lämmittelin jäniksen jäljellä, mutta se ei vissiin ollut harjoituksen tarkoitus. Se "oikea" jälki meni kyllä kuulemma hyvin.

Onni on..

..hyvä ystävä, jonka kanssa riekata ja rellestää,

juosta kilpaa ja painia,

löytää uusia polkuja ja ojia!

Kettistä!

Russeli kokeili eilen ensimmäistä kertaa ketteryysesteitä rauniokurssilla (putki, vaakatikkaat, keinu, liikkuva tynnyrisilta ja pituushyppy). Mulla oli aivan liian vähän palkkaa mukana, kun ei muistanut kettiskertaa, mutta onneksi muilla oli jakaa omiansa meille saakka! Kaikki koirat onnistuivat ylittämään pelkonsa mm. metalliputkessa, kun vaan heiteltiin tarpeeksi nakkia matkan varrelle :)

Rymylle jännittävimpiä esteitä olivat keinu ja liikkuva tynnyrisilta. Ensimmäisellä kerralla liikkuva tynnyrisilta ei tuottanut mitään ongelmia, mutta kun takana oli keinu-epävarmuus niin sit tuli hätä sillallakin.. Seuraavalla kertaa pitää ottaa triplamäärä palkkaa mukaan, että saan syötettyä koiran tainnoksiin.. :D

Ohjaaja kyllä jännitti eniten sitä pituushyppyä (1.5m), mutta kyllä sitä ponnaria sitten löytyikin. Toki otettiin vauhtia näin ekalla kertaa. Kaiken kaikkiaan kettistreeni oli ylimukavaa, pitää ottaa jollain porukalla uusiksi aina silloin tällöin. Onneksi ei treenaamiset ainakaan kesken lopu! :P

Pikkukoiran palkkaaminen ruualla on kyllä haasteellista, varsinkin jos se on juuri ollut laihiksella. Vielä kotona Rymy makasi dramaattisen raasun näköisenä ruokakupin edessä, eikä ilmeisesti hoksannut saaneensa ruuan jo treeneissä.

Ai niin.. Meillä on myös uusi perheenjäsen: Oksu eli Octavia. Kyllä nyt kuulkaa homma toimii niinkuin pitääkin, kun koiralle ja treenikamoille on omistettu farmarin takaosa! Hyvästi aina sekaisin ollut Bora ja tervetuloa Oksu the Marvelous!! Harrastaminen on kallista.. :)

Eilen oli mälsää.. tänään ei!

Eilen oli kylmä ja piskuinen russeli tutisi aamulenkin jälkeen, kun kylmä vesisade kasteli kummatkin läpimäräksi. Kotona Rymy paineli pyyhekuivauksen jälkeen  sänkyyn lämmittelemään (onneksi vaan jalkopäähän!) ja loppupäivän meillä olikin aika hiljainen hissukkarusseli. Joskus näinkin ;)

Jos haluatte pihalle niin menkää aivan keskenännä. Siellon kylmä! - Rymy 

Tänään ollaan kuitenkin oltu ahkeria heti aamusta. Käytiin metsälenkillä Johannan ja Maxin kanssa, jonka jälkeen ajettiin Johannan tekemä jälki. Illasta mennään vielä raunioille, jes!