SPL kansallisten lajien maastoleirin fiiliksiä

Viime viikonloppuna Rymy pääsi SPL:n järjestämään kansallisten lajien maastoleirille hakuryhmään. Kouluttajana oli Heidi Parant, jolla on kokemusta sekä palvelus- että pelastuskoiraliiton systeemeistä mikä sopi enemmän kuin hyvin. Hakuryhmässä oli kouluttajan lisäksi kahdeksan treenaajaa: kuusi saksanpaimenta ja kaksi terrieriä :)

 

Lauantaina päivä alkoi autosuunnistuksella eli lähdimme kohti hakualuetta Lapuan Wanhan Karhumäen pihasta. Tästä saatiinkin heti alkuun kunnon ryhmäytymistreeni, kun opastin meidän ryhmän väärälle tielle ja rakas Skodani jäi jumiin savikuraan :) Tie oli siis lähinnä traktoritie. Onneksi yhdellä ryhmäläisellä oli nelivetomaasturi, jolla auto saatiin nypättyä loukusta. Emme tienneet vielä olevamme väärällä tiellä ja pystytimmekin leirin läheiseen metikkoon.

 

Lauantaina sää oli tooooodella lämmin ja koiratkin aika läkähdyksissä. Rymylle otettiin ensimmäisellä kierroksella vain kolme maalimiestä, tarkoituksena oli treenata etsittävän alueen systemaattista läpikäyntiä ja ehkä tyhjiäkin pistoja. Rymy kyllä löysi ja ilmaisi, mutta Heidi kysyi sitten aika ratkaisevan kysymyksen: Miksi opetan Rymylle pistotusta, kun se ei sitä tule missään kokeessa tarvitsemaan ja tavoitteena on pelastuspuoli? Nii-in! Hyvä, kysymys - seuraava kysymys! :D Enpä ollut miettinyt tuota seikkaa.

 

Lauantain toisella kierroksella kokeiltiin pidempää irtoamista, joka vaihtui Rymyllä mielenkiintoisten hajujen nyysäämiseen. Noh, maalimies löytyi kuitenkin ja ilmaisu oli ok. Toista maalimiestä lähdettiin hakemaan partioimalla ja sehän nousi ison kivenlohkareen päältä.

Loppupäivästä soittelin maastovastaavalle ja totesimme meidän olevan väärässä paikassa :) Onneksi hakualue oli kuitenkin hyvä. Sunnuntaina siirryimme alueella vähän eteenpäin ja saimme näin alueelle suuren suuria kivenlohkareita, jotka tarjosivat erinomasia piiloja!

Sunnuntaille Rymyn treenisuunnitelma vaihdettiin partioinniksi. Ensimmäisellä kierroksella oli viisi maalimiestä piilossa. Etsintäsuunnitelmana oli kiertää alueen rajat ja sitten lähteä halkomaan, jos joku jää löytymättä. Rymy nosti alueen kierrolla kaikki maalimiehet ja ilmaisi erittäin hyvin. MAHTAVAA! Tehtiin sellainen johtopäätös Rymyn suhteen, että se työskentelee hyvin vainulla ja on erittäin maalimiesmotivoitunut, joten sitä motivaatiota ja intoa ei kannata lähteä tappamaan pistottamisen hinkkauksella.

Sunnuntain toisella kierroksella kokeiltiin vain nopeasti, miten Rymy ilmaisee kun ei pääse maalimiehen lähelle. Maalimies oli suuren kiven päällä. Rymy kierteli aluksi ja yritti löytää kohtaa mistä pääsee ylös, mutta alkoi ilmaista ylöspäin kun ei päässyt.

Kotitehtäviksi meille tuli seuraavat

1. Maalimieskäyttäytyminen. Ellei Rymy hyppää syliin, haluaisi Hän mielellään työntää kielen kurkkuun tai korvaan, joten nämä rakastajan elkeet pitäisi saada häivytettyä
2. Hhhhhhhallinta! Aina! Hallinta! :)
3. Erilaiset asennot ja piilot

 

Tottistelut jatkuvat kuin ennenkin, mutta ennen BH:ta tulee vielä monia treenejä. Tuntuu, että teemme kolminkertaisen toiston määrän, jotta oppi menee kalloon... :D Onneksi kuitenkin omat tavoitteet ovat tuon pienen parsonin kanssa selkeytyneet siten, että BH tulee sitten kun olemme siihen valmiit.

Leiristä innostuneena kuitenkin liityin Länsirannikon pelastuskoiriin ja ilmoitin Rymyn haun peruspäivä-kokeeseen!! Vaikka ne tavoitteet selkeytyivät, ei se tarkoita menon hidastumista :D
 

Etsintäharjoitustunnelmia

Viikonlopun etsintäharjoituksen hälytysilmoitus oli seuraavanlainen:

"x-järven perhekodin tulipalon yhteydessä kadonnut yksi ohjaaja ja kaksi nuorta. Ohjaaja Erkki, ikä 55v, liikunnallinen ja hyväkuntoinen, noin 170 cm ja tummat hiukset. Erkki lähtenyt nuorten perään ja oletettavasti haluaa löytyä. Nuoret eivät välttämättä halukkaita palaamaan. Nuori 1, Paula 15v, n 170 cm pitkä ja vaaleatukkainen. Nuori 2, Janne 16v, n 180 cm pitkä ja tummatukkainen. Kokoontuminen lauantaina klo 11 y- ja z teiden risteyksessä. Johdolle yksi mökki varattu y tien päässä."

 

Eksyneet olivat isäni, siskoni sekä tätini mies. Tätini toimitti häiriöroolia johtopaikalla kahden porokoiransa kanssa. Otin kameran mukaan, että saisin todistusaineistoa treenistä. En hittolainen ottanut ainuttakaan kuvaa! :D

 

Olin sopinut jo Erkin kanssa, että hän liikuskelee alueen eteläreunalla. Löytyessään valittelee rannetta. Paulalle olin suunnitellut alueen länsiosasta, järven rannalta piilopaikan venekatoksesta. Janne taas kuljeskeli alueen pohjoispuolella. Paulalla ja Jannella ei ollut mitään hätää, koska näyttely ei ollut suosittu juttu ;)

Kokoontuminen oli tosiaan lauantai-aamuna kello 11.00. Eksyjien oli puhe silloin lähteä metsään. Menimme Paulan kanssa kymmenen aikaan alueelle tapaamaan tätiä ja hänen miestään sopiaksemme detailit. Saimme kuulla, että tädin mies ei ollut malttanut odotella yhteentoista saakka metsään lähtöä vaan oli spurtannut jo vähän yli kymmenen :D Ihailtavaa intoa!! :) Vein Paulan venekatokseen mukanaan pressu, lämpöalusta ja makuupussi. Toiseen kohtaan rantaa tiputin kaulahuivin esineeksi. Sitten jouduinkin vaihtamaan juoksuksi, ettei mua hoksata, kun ensimmäiset peko-ryhmäläiset saapuivat paikalle :)

Itse etsintä oli ohi nopeasti, nopeammin kuin kuvittelin! Ryhmien jaon jälkeen etsintäparit lähtivät omille alueilleen (yksi meni Paulan alueelle, kaksi paria lähti Jannea kohti ja kaksi Erkin suuntaan) ja ryhmänjohtaja tuli yhteen mökkiin odottelemaan soittoja. Puolen tunnin päästä niitä alkoikin tulla, ensin löytyi Erkki, jonka kipeä käsi oli paketoitu. Sen jälkeen vuorossa oli Paula, pian sen perään ilmoitus kaulahuivista. Viimeisenä maastossa sinnitteli Janne, joka kuitenkin löytyi melkein tunnin etsinnän alkamisesta. Käytiin koko etsintä vielä läpi ryhmä ryhmältä ja eksyjätkin saivat selittää reittinsä.

Etsintäharjoituksen järjestäminen on äärettömän mielenkiintoista ja siinä oppii joka kerta jotain uutta! Porukkakin oppii työskentelemään keskenään, syntyy luottamus sellaisiin tyyppeihin, joiden kanssa ei välttämättä paljon muuten ole tekemisissä. Ja saa suunnistaa ;D Seuraavalla kerralla aion pitää huolen siitä, että etsitään vähän kauemman aikaa ;)

Huomenna helatorstaina on Lapualla mölli-BH, minne olemme ilmoittautuneet. Apua... :) Kuulumisiin!

 

Lenkkiä, etsintäharjoituksen maastoa, makkaraa!



Vapun tienoo sujui meillä main aika rennosti, ensin edeltävänä viikkona haettiin Max lenkkiseuraksi. Sain nauraa käkättää koirille, kun loikkivat lätäköstä lätäkköön aina vuoroitellen toisiaan saalistaen. Täytyy olla hyvät refleksit, että ehtii väistellä :)

 

Käytiin yhden pienen lammen luona, missä on aikaisempina vuosina näkynyt joutsenia ja niitä oli tänäkin vuonna! Katseltiin koirien kanssa hyvän etäisyyden takaa kahta uiskentelevaa joutsenta, kun metsän takaa alkoi kuulua tuttua joutsenten tööttäilyä. Pian näkyi kaksi joutsenta, jotka kaartoivat lammelle, tekivät kunniakierroksen ja jatkoivat matkaa. Oli ihan uskomaton fiilis katsella näitä, tuntui etuoikeutetulta.

 

Rymyn ensimmäiset hakutreenit oli sunnuntaina, lähdettiin heti hakemaan laatikoiden tekoa. Liikkuvat maalimiehet kummallekin puolelle, ilmaisuhaukut ja sen jälkeen syöttelyä eteenpäin, lopuksi maalimies passivoituu ja minä huikkaan koiran keskilinjalle ja lähetän lennosta toiselle puolelle. Rymy oli hyperinnokas ja hyvä!

 

Maanantaina oli vuorossa BH-treeni, missä käytin palkkana koiranmakkaraa (treenikaverilta, kun omat makkarat jäi tiskipöydälle :D) ja Rymy jaksoi työskennellä aika pitkään palkatta. Paikallamakuussa ollutta Rontti-tervua piti tuijotella ahkeraan. Rymyn paikallamakuu meni hyvin kunnes ei mennytkään :) Lisää treeniä... Mutta kaikkiaan hyvän tunnetilan treeni tottiksen osalta!

 

Vappupäivänä käytiin isän ja Rymyn kanssa tarkastamassa tulevan lauantain etsintäharjoitusaluetta mökillä. Valitettavasti käärmeet on just nyt alkaneet nousta aurinkoon päin ja nähtiinkin kyitä kaksi lenkin varrella. Pari tuntia vierähti nopeasti harjoitusta suunnitellessa isän kanssa, jonka jälkeen lähdettiin kotia kohti. Etsintäharjoituksesta lisää myöhemmin.. :) Illaksi oltiin sovittu Johannan ja Maxin perheen kanssa makkaranpaistohetki ja koiratkin sai - tietysti! Tällä jaksaa taas arkeen, upea vappupäivä!

 

Alla (kännykkä)kuvia viime viikon lenkistä:

Hyökkäys ja väistö, kuvaaja oli hidas :)



Käytiin kytsimässä joutsenia hyvän matkan päästä, jotta russeli ei innostu liikaa :)

 

Vesilätäköt piti koeajaa ehdottomasti



Kun ollaan juostu tunti päätäpahkaa, niin voidaan hetki olla paikoillaankin.. :D