Juhlapäivä! :)

Tänään tulee kaksi vuotta Rymyn nelivuotispäivästä kun ajeltiin Tampereelle Villen ja Tiinan järkkäämään agilitypäivään. Siellä kokeiltiin ensimmäistä kertaa agilitya, eikä ollenkaan hassummassa ohjauksessa, Ville nimittäin on todella taitava ja on kisannut perheen parsoneiden: Klenin (Rymyn isä), Ainon, Tillyn sekä Ukon kanssa erinomaisin saavutuksin! (http://www.klaino.net/)

 

Nyt Rymy täyttää kuusi vuotta ja olemme harrastelleet reilun vuoden verran agilitya! Pelastuskoirahaaveet jätettiin takavasemmalle, Rymy kun on sellainen hyvän sään pelastuskoira.. ;) Agilityn vauhdikkuus näyttää olevan Rymylle oikein mieluista, nyt saa vähän rellestää ja toisinaan olla kuuro possu radalla :D

 

Rymyn poskikarvat alkavat vähän harmaantua, mutta vauhtia riittää tarpeen tullen, etenkin jos joku malinois kaipaa kurinpalautusta :D Kotona Rymy on edelleen helpoin koira ikinä, kuin myös muiden koirien kanssa :) Ihmisrakkaus ei ole hävinnyt minnekään, vaan edelleenkin etutassuja vispataan aivan hulluna! Muita Rymyn huvittavia piirteitä on mm.:

1. mieluisin nukkumapaikka on peiton alla. Saattaa ilmoitella makuu-/vierashuoneesta yksinään tyytymättömyyttä, mikäli jostain syystä peittoa ole. Tai nukkumaseuraa.
2. Hipalla on joka ilta juuri se Rymyn luu, vaikka luita olisi useampi. Jaksaa muuten murista ja inistä KAUAN Hipalle :)
3. kuvittelee joskus olevansa kaiken Kuningas, joka voi haukkuen määräillä ihmisiä. Ei ymmärrä mikäli alaiset eivät tottele :)

 

Onneksi olkoon rakas russelipoika-Rymy-Petterson <3 :) Tänään mennään synttäripäivän agitreeneihin :P

 

Rymyn fiiliskuva viime kesältä 2015
Kuva: Sami Ritoniemi

 

 

Hippa

 

Hipan kanssa ollaan pähkitty hakuilmaisua, jatkaako haukkuilmaisun tekemistä vai siirtyäkö rullalle. Rullailmaisussa siis koira tuo rullan ohjaajalle tiedoksi löytyneestä henkilöstä ja sitten näyttää ohjaajalle paikan mistä henkilö löytyy. 

 

Rullailmaisua puoltaa se, että Hippaa vähän jännittää maalimiehelle haukku.

Rullailmaisua vastaan on se, että koen itse sen opettamisen hankalaksi. Lisäksi Hippa kantaa oksista lähtien kaikkea mieluusti, etten tiedä onko rullaan siirtyminen vain ongelmien vaihtamista toisiin.

 

Hippa tarjoaa haukkua hyvin, mutta kestääkö haukku jos maalimiehelle haukkuminen tuo painetta? Myös pimeällä ja mahdollisesti kauempana minusta? Ennemmin ottaisin paineen sieltä maalimiehen luota pois eikä tuo edestakaisin juokseminenkaan näytä vaikeuksia aiheuttavan :D

 

Tottis on Hipan kanssa kivaa, vauhtia riittää ja viettiäkin minulle aivan tarpeeksi :) Yritämme pikkuhiljaa päästä BH-kuntoon, hommaa kyllä riittää. Noudossa kapulan JYRSINTÄ on Hipan mielestä kivointa ikinä, onneksi noutoa ei vielä BH:ssa tarvitakaan :)

 

Pitkäkieli-Hippa :) Kesältä 2015 tämäkin
Kuva: Sami Ritoniemi

 

 

 

Hiljaisuudesta

Tovi on mennyt viimeisestä päivittelystä, tässä on ollut vähän kaikenmoista :)

 

Hippa

 

Toukokuun lopulla reissattiin Hipan kanssa belgianpaimenten MM-kisoihin (FMBB2014) Tuusulaan katsomaan mallia, kuinka sitä pitäis tottista vääntää. Hippa-turisti kuljeskeli alkupöhinöiden jälkeen varsin mallikkaasti kisa-alueella ja treffasi muun muassa sisaruksiaan Rokkaa, Duploa ja Simppaa. Rokka ja Duplo uroot olivat uskottavan rotevia kun vertaa pirpanasiskoihin Simppaan ja Hippaan!

 

Kesäkuun alussa Hippa kävi SPKL:n maalimiesoppilaiden viettiarvioinnissa, enkä siitä sen enempää kirjoittele kuin että Hipalla on kuulemma selvät viettialueet. Tästä aihealueesta on sen verran huonosti itsellä tietämystä, että menee senat sakaisin... :) Käytiin pari kertaa puruissa viettiarvioinnin jälkeen, mutta sen jälkeen emme ole saaneet aikatauluja yksiin treenien kanssa. Höntsäpuruja varmasti tullaan ottamaan muulloinkin, jahka joskus päästään :) Lajina suojelu on niin vaativa, että siihen pitäisi keskittyä ihan kokonaan, kun taas meillä on päämäärä ihan muussa.

 

Kesäkuulla oli myös kasvattajien pitämä Pysäkin leiri Loviisassa, minne onneksi ei tarvinnut yksin ajella vaan mentiin kimppakyydillä hervottoman hauskan Hennan kanssa :) ei ollut tylsää! Leirikeskus oli oikein mahtava: kahden hengen huoneet, parakeissa oma keittiö, vessat ja suihkut. Lisäksi joka ilta sauna lämpes ja nuotiolla riitti hengailuseuraa :) Koiran kanssa pääsi käppäilemään lenkille metsään tai rannalle, mikäs siellä ollessa! Parasta oli huippuvalmentajat!

 

En mä nyt niin välittäisi tästä häkkielämästä, sängys on mukavee nukkua.

 

Kotiin tuomisena oli paljon neuvoja, pääpointtina meillä oli vietin nosto :) Olen vienyt vähän liian rauhallisesti Hippaa niin tottiksessa kuin haussakin ("mali räjähtää käsiin"), nyt kummassakin poistettiin ruokapalkka ja korvattiin pallo-patukka-mikävaanriekkulelu-palkalla, että saadaan vähän kierroksia koneeseen. Tottista veti Hannu ja ensin näytin muka normitottiksen ihan jännityksestäkauhusta jäykkänä (=ei tosiaankaan mitään normitottista siis vaan päämäärätöntä haahuilua - en kestä). Onneksi Hannu tuli sitten apuihin ja lähdettiin ihan aaaaaasta liikkeelle :D Patukalla vietin nostoa ja sitä kautta vauhtia touhuun. Perusasentoa ja yhden askeleen seuruuta.

 



Hipan mielestä palkkojen vaihto leluun oli ihan parasta!



Minne se Jannu meni?




Vei mun lelun!



Täshän tulee kuuma!



Mihis se nyt meni?



Miksei tätä tajuttu aikaisemmin!? (ja voi noita hyttyspaukamia :( )

Lauantaina oltiin hakumetsässä, missä ensimmäinen kierros tehtiin kunkin "normaaliin" tyyliin. Hipalle ihan liian vaikea treeni: ilman kaistaletta, ilman apuja ja ruokapalkka. Ollaan tehty pohjat kaistaleilla ja leirillä koitettiin ekoja kertoja kokonaan tallattua aluetta ja sen kyllä huomasi kun ei oikein ollut selvää mielikuvaa mitä siellä oltiin tekemässä (kummallakaan :D). Toiselle kierrokselle vaihdettiin lelupalkka ja otettiin apuja. Haamua toki pikkumali ei ymmärtänyt, mutta kun keskilinjalta lähti maalimies lelujen kanssa metsään niin oli vauhtia :)

 

Sunnuntaina oltiin peltojäljellä ja saatiin sieltä tosi hyvät vinkit vauhdin himmaamiseen niin, että voin yksinkin jäljeä tehdä. En ole epäsosiaalinen, mutta usein tulee tehtyä "pikajälki" jonnekin vaan niin apuohjaajan hommaaminen voi olla turhan vaivalloista. Hipalle kuitenkin kaksi liinaa pantaan ja ohjaaja lähellä koiraa, näillä konsteilla saadaan meitä eteenpäin :)

 

Leirin jälkeen on tottiksessa pääasiana ollut hyvä tunnetila, sekä koiralla että ohjaajalla. Vauhdista seuruuta (leluhetsaus - seuruu), maahanmenoa ja paikalla pysymistä, eteenmenoa, luoksetuloa. Intoa riittäisi, kun vain olisi aikaa! Luoksetuloonkin tuli vauhtia kun pääsee narupalloon kiinni ohjaajan jalkojen välistä.

 

Hakuun ollaan treenattu maalimiehellä maahan menoa siten, että palkka on jalan alla ja maalimies vapauttaa palkalle nostamalla jalan. Tarkoituksena on saada ennemmin jalkoihin hakeutuva ilmaisu kuin naamalle... :)

 

Yrmy

 

Rymylle taas on tehty tokonoutoa, missä muuten homma sujuu, mutta luovutuksessa kapula tippuu herkästi ja noudossa ottaa kapulan päästä kiinni... Ei paha siis :D Tavoitteena on kuitenkin mennä avoimen luokan kokeeseen vielä tänä kesänä/syksynä! Hyppy sujuu, seuruuseen tarvisin jotain viettiä jostain mutta kun... hän on lemmunen :) luoksetulo on kiva, mutta sitä pysähdystä oon vältellyt.

 

Lisäksi jäljennostoja ollaan tehty, 2.8. olisi tiedossa SPeKLin jäljen peruskoe (n 2h vanha, 1km, 3 esinettä ja jäljentekijä) ja loppukokeeseen lähtee ehkä parin päivän päästä ilmoittautuminen. Kyllä se jälkikoe pitää läpi mennä, mutta en tiedä vielä voiko peruskokeesta alle viikon päästä mennä loppukokeeseen (3-4h vanha, 2km, jyrkkiä suunnanmuutoksia, 3 esinettä ja jäljentekijä)? Olisi hyvä saada vähän väliä kahdelle pitkälle jäljelle. Täytyy vielä tuumata.

 

Haussa ollaan tehty vähän tyhjiä, jotka on menneet yllättävänkin hyvin! Partioinnissa Rymy tuppaa varsinkin huonossa maastossa olla perskärpäsenä ("Raivaa sä tietä") ja haluaisin sen irtoavan vähän enemmän ja omatoimisesti hakemaan hajua.

 

Kesä on Yrmy-uimamaisterin lemppariaikaa, kun voi kroolata ja porskuttaa, välillä ottaa taas arskaa ja lepäillä :) Ei sitä aina huvittaisi treenata ;)

 

Huomenna tulee lisää kuvia! Kurkur <3

 

Keväthöpinää :)

Joko saa hehkuttaa kevättä? Talveton talvi takana, ei väliä, kunhan valoa tulee taas! :)



Hippa on edelleen sairaslomalla, tavallaan. Ensimmäisen tulehduskipulääkekuurin aikana alkoi selvä ontuminen, sitä ennen käynti oli lähinnä epäpuhdasta. Jotain siellä jalassa kuitenkin on tapahtunut, kun se ei meinaa helpottaa. Viikko vielä katsotaan tulehduskipulääkkeiden vaikutusta, sen jälkeen lähdetään varmaan kuvauttamaan jalkaa. Voi toivottavasti menisi ohi!!

Tehdään kyllä riekkumatonta tottista ja käydään ihan hallitreeneissä tottistelemassa kaikkien mielenterveyden tukemiseksi :) Lenkit on miniversioita, eikä irtipitometsälenkkejä olla tehty melkein ikuisuuteen! Veikkaan jotta pienen malin pää ratkeaa onnesta, kun vihdoin ja viimein päästään pitkästä aikaa metsälenkille :) Kaikenlaista rauhallisuutta pitäisi tosiaan nyt tukea, mutta pikku-Tirri vetää kyllä välillä ihan mahdottomia rallituksia, kun virtaa olis vaikka kuinka ja halua revitellä. Parka :)

Minä pian inspiroin itseni tästä takavasemmalle tai suureen pussaushyppyyn!

Rymy täytti 4 vuotta!! Käytiin Rymyn synttäripäivänä 22.2. Tampereella kokeilemassa agilitya. Rymyn isän omistajat olivat järjestäneet agilitypäivän Klenin, Ukon ja Ainon jälkeläisille ja siellähän oli ihania parsoneita vaikka ja kuinka! Ville sai kaiveltua Rymystä esiin pienen pientä murinan alkua, muutenkin vauhti ja esteet oli selvästi Rymyn mielestä kivaa puuhaa - mitä nyt välillä piti käydä yleisön luona kyselemässä josko tulisi rapsutteluja :) Oli ihan mielettömän kiva päivä, kaikki oli ihan tööt illalla :)

Villi agilityparsoni! :)

 

Rymy-porsaamme myös söi tuossa pari päivää sitten Hipan ruuan loput, eli noin 2-3dl paisutettua nappulaa. Ihmettelin, kun se tuli selkä köyryssä vierashuoneesta (minne annan Hipan ruuan) ja jäi eteisen matolle makaamaan. Röyhtäisyn jälkeen ymmärsin vasta mitä oli tapahtunut. Hipalla saattaa olla sellaisia päiviä, ettei ruoka maistu tai sille on tullut kesken syömisen jonkinlainen mielenjuolahdus muualle ja ruoka on unohtunut. Rymy oli syönyt oman ruokansa kylppärissä ja suunnannut vierashuoneeseen jälkiruualle. Söi siis yhteensä neljän päivän edestä!! Nappulat eivät kaikenlisäksi edes sovi russelille ollenkaan, joten hajuhaitat olivat seuraavana yönä sellaiset, että herättiin kumpikin ja makkaria piti tuulettaa :D Anna mun kaikki kestää :)