Uuden vuoden lupauksia ja toiveita!

Joulutunnelmat vaihtuvat pian pommeihin ja raketteihin. Rymy nautti älyttömästi jouluna, kun sai tehdä temppuja veljenpoikieni kanssa ja toooosi paljon rapsutuksia! Hippa kävi myös totuttelemassa lapsiin, aika vauhdikkaasti tosin :) Hyörinän ja pyörinän keskellä positiivista oli se, että Hippa olisi halunnut vain pussailla lapsia tai antaa suussaan olevaa lelua viestikapulan tavoin suuhun. Lasten nopeat liikkeet ja kiljahdukset nostattivat kuitenkin kierroksia ja välillä Hippa lepäilikin autossa.

Tänä vuonna rohkaistuttiin Rymyn kanssa tokokokeisiin ja vaikkakaan sitä BH-tavoitetta ei saavutettu, olen tosi tyytyväinen nykytottiksen tekemisen iloon. Tuntuu, että yhteistyö toimii ja Rymy-lemmukin on hyvällä huumorillaan mukana menossa :) Minä taas ohjaajana saan sitä mitä vahvistan, vaikka se olisikin joskus muriseva nouto tai muuta vastaavaa ;D Tammikuussa alkaa taas hallitottikset ja Rymyn kanssa keskitytään tokon AVOimen luokan liikkeisiin. Maastoissa ensi vuonna mennään jäljen peruskokeeseen suuntana sitten joko jäljen tai haun loppukokeet.

Hipan kanssa lähdetään liikkeelle hallitottiksessa ALOkasluokan liikkeistä. Toki kotona ollaan istu-maahan-seiso sekä luoksetulo treenattu, mutta häiriötä ja kestoa treenataan. Hypystä tulee kivaa :) Mitäs jos ensi syksynä tokokokeeseen? Ei välttämättä mikään mahdoton rasti.. Täytyy yrittää välttää LIIAN suurien suunnitelmien tekoa, etten kasaa aivan mahdottomia paineita itselleni mutta pistetään tuo korvan taakse :)

Hippa on nykyisin oikein gepardi, kauniin näköinen juostessaan (ja muutenkin:). Rymy ei saa enää sitä kiinni metsässä ja Hippa tykkääkin juoksuttaa Rymyä pitkin maita ja mantuja :) :) Rymy on oppinut pitämään aika hyvin puoliaan ja välillä komentelee Hippaa (leikkimään), jos alkaa liiaksi tylsistyttää. Lenkeillä Rymyä ei myöskään yritetä enää koko aikaa järsiä, vaan Hippa kanniskelee patukkaapalloakeppiä.

Näillä siis ensi vuoteen, tämä vauhtisirkus toivottaa oikein onnekasta vuotta 2014!



Iltaisin meillä on rauhalliset parson ja mali... :)

Tapanin lenkkiriekut

Talvipäivänseisausromaani

Lunta tupaan ja pimeyttä päin? Höpö höpö, pian on talvipäivänseisaus ja päivä alkaa taas pidentyä - ihan yhtä nopeasti kuin se on pimentynytkin. Lunta saa tullakin, lumikengät odottelevat varastossa sopivia kelejä!

 

Kuten edellisestä postauksesta selvisi, olemme surreet korvaamatonta ystäväistämme, Rymyn isoaveikkaa Maximusta, jota tulee suuren suuri ikävä <3 On outoa ja haikeaa olla, kun ei ole Maxia. Tuo ihana dumbokorvainen isoveli saa nyt loikkia ikivihreillä lenkkimaastoilla. *huokaus*

 

Hippa-Tirri on nyt vähän reippaan puolen vuoden ikäinen pompula, oikein söpö pieni riiviö kuten pennun kuuluukin olla. Kaikki koirathan ovat omistajien mielestä maailman ihunimpia hassunassutassuja? :) Kyllä Tirrikin on, mutta en nyt ihan nassutassutteluun mene vaan kerron pari huomiota russelin ja malin elämästä.

 

Olen huomannut tuosta pikku malihöösistä, että

- saalisviettiä riittää vaikka muille jakaa, lenkeillä joskus yritetään syödä russeli

- purutyyny/patukka ja vinkupallot on maailman paras keksintö (russelia ei kiinnosta ko esineet tippaakaan)

- esineruutu on kivaa (russelikin tykkää!)

- seuraaminen on luonnollista (russeli tekee jos hyötyy siitä)

- nouto on luonnollista (russeli tekee jos opettaa oikein! :))

- on miellyttämisenhalua (russelia ei kiinnosta :))

- ihmisiä tulee kova ikävä ja suuri huoli iskee Hipattimeen jo silloin kun käydään postilaatikolla, töistä tullessa hän on kovin häkellyksissä (russelia ei kiinnosta)

- jos takapihan portti on auki, Tirri ei karkaa vaan haaveilee ja nuuhkii tuulta aitauksen ulkopuolella (russeli olisi jo kaukana)
- epäilyttävälle äänelle on tosi helppo saada selkäkarvatpystyssähaukkuhepuli! (russeli lähtee mukaan)
- jos kukaan ei herää kun Tirri herää, hän kyllä huolehtii heräämisestä (tiputellen luita lattialle, pussailemalla, juoksentelemalla edestakaisin, ottamalla kukkaruukusta koristesavipalleroita ja tiputtelemalla niitä ympäri asuntoa) (russeli vaan nukkuis)

 

Rymy on pääosin oma leppoinen itsensä, lemmuilee ja löhöilee :) Ollaan joulukuu pidetty pääasiallisena lenkki- ja leikkikuukautena, ei juurikaan olla tottisteltu vaan tehty temppuja. Sekä Rymy että minä tarvitaan rauhoittumisjaksoa :) Paljon Rymy on rauhoittunut, jopa niin paljon että vähän takaraivossa riipii huoli, että onkohan se kipeä jostakin (selvitys työn alla). Kiputilojen selvitys on työn alla. Voihan olla, että Hippaleikit on vähän rankkoja välillä ja esimerkiksi lihakset ovat jumissa. Toivothaan jotta ei ole mitään erikoista :)

Ollaan me kyllä tässä syksyn mittaan treenattu pekotreeneissä vainuja ja koiranlukua. Koiranluku on se taito, mikä jää usein harjoittelematta kun itse suunnittelee ja toteuttaa treeninsä. Itse ainakin olin ensimmäisissä syksyn koiranlukutreeneissä ihan puurot ja vellit sekaisin, että APUA-EN-MINÄ-MITÄÄN-YMMÄRRÄ, mutta kyllä se siitä lähti sitten sujumaan kun vain LUOTTAA KOIRAANSA :)

Rymy on treeneissä aina heiluhäntä, tietää jo mitä tehdään ja sen vuoksi aluksi oli vaikea päätellä koska se on oikeasti vainulla. Olihan heiluhäntäilyn ero selkeä kun vainu lopulta saatiin, kun häntä vispasi itsensä melkein irti ja etutassuilla vispattiin "magnustia" :) Näin pienet asiat ovat jääneet vallan unholaan kun on keskittynyt treenaamaan haussa ilmaisuja ja pistotuksia ja partiointia ja irtoamista ja ja ja..

Hipalle on tehty syksyn mittaan vainuharkkoja, yksissä hakutreeneissä tehtiin lumiseen maastoon kaistaleet, mutta ne eivät olleet mikään varsinainen suksee vaan Tirri mennäviiletti missä Tirri meni.. suoraa linjaa ei kyllä maalimiehelle tullut, mutta löytyi! :D Hippa merkkaa maalimiehen todella selvästi, joten luku onnistunee myös myöhemminkin :) Hyvä alku! Tammikuussa alkaakin sitten hallitottistelut :) Kotona ja lenkeillä toki tottistellaan ihan perusjuttuja asiallisen kotokäyttäytymisen lisäksi.
 

Jouluna meillä vaan ollaan, vaelletaan metsissä ja lepäillään :) Miten teillä?

Rakas ystävämme Max

Lempeä uni vei ystävämme Maxin ikilenkille sammalmetsään,

missä voi polskia ojissa ja lammikoissa,

juoksennella levollisin mielin,

on rauhaisaa metsää silmänkantamattomiin,

ei tuskaa, kipua tai surua.

Hyvää matkaa rakas ystävä,

kiitos yhteisistä hetkistä,

lenkeistä ja leikeistä.

Olet aina sydämissämme.

Mikä onkaan tää ihana maa?

Vain metsää, vain rantaa.

Ei hihnaa, ei pantaa.

Mikä onkaan tää ihana maa?

  

 



Nähdäänhän taas,
sateenkaarisillan toisella puolen.
Olethan minua vastassa,
etten pelkäisi kun aikani on lähteä,
vaan voisin nukahtaa täällä
ja kirmata luoksesi.
Leikitään taas,
painitaan,
kannetaan yhdessä keppiä.
Nähdäänhän taas.
<3 Rymy

Olemma tauolla!

Ollaan ollaan! ...Tai no ainakin YRITETÄÄN olla :)

 

Rymy on ollut viikon päivät kipulääkekuurilla, koska on oirinut vähän ilmeisesti selkäänsä ja ollut toooooosi laama. Ja vaikka meidän russeli onkin aika rauhallisensorttinen muulloinkin, niin nyt oli jotenkin erilainen. Eläinlääkärillä käytiin tilannetta läpi ja huomattiin selkälihasten olevan lapojen kohdilta selkärangan molemmin puolin vähän koholla ja selkärangan kohtaan jää siis kuoppa. Eläinlääkäri meinasi, jotta kannattaa kokeilla karkoittaa mahdollista tulehdusta pienellä kuurilla.

 

Lisäksi meillä on taas jokasyksyiseksi yliseksuaalirusseliusongelma, joka päätettiin nyt ratkaista ensi viikolla tapahtuvalla kastroinnilla. Tässä nyt joka syksy lyöty kemiallista kastrointia peliin, kun russelin pää ja kroppa on ollut ihan sekaisin juoksuisista tytöistä. Ehkä se nyt helpottaa siis Rymylläkin! Minkähänlainen russeli siitä vielä tulee, jos rauhoittuu vielä leikkauksestakin? Apua? :)

 

Hipan kanssa me ollaan leikitty ja ruokatottisteltu, kovasti hän kasvaa ja ihanoituu :) Ällösöpöpentujuttuja!! Me käytiin tuossa puoltoista viikkoa sitten hakuilemassa ilman kaistaleita, jotka olisi kuitenkin pitänyt tehdä - näin jälkeenpäin ajatellen! :) No mutta eipä tullut mieleen siinä kun tallattiin ja höpistiin, sellasta se treenailu on välillä. Otin maalimiehet etukulmiin ja päästin Hipan keskilinjalla irti. Etukulmista oltiin rampattu jo aika monta kertaa takaisin keskilinjalle, joten ajattelin sen vähän jeesivän pentusta. Hippa kuitenkin keskittyi ensitilassa villiin juoksuhetkeen, kunnes hoksasi homman nimen:"JAAA, ONKO TÄÄLLÄ JOKU?". Toiselle maalimiehelle yritin päästää irti polun kohdassa, jonka ajattelin imaisevan maalimiehelle. Väärin ajateltu! :) Hippa otti vähän eteenpäin ittensä ja teki SUORAN PISTON maalimiehelle. Seuraavaksi voinkin sitten ottaa jo ilmaisuja? :D Ei nyt aivan kuitenkaan, mutta naurettiinpa siinä keskilinjalla, että melki valmis hakukoira siinä :) Maalimiehelle on siirretty patukka loppupalkaksi ruuan lisäksi, se oli Hipan mielestä mieeeeelettömän hianoa!!

 

Eilen meillä oli sirkus nimeltä russeli-mali-ja-kummilikka, selvittiin kaikki hengissä, mutta oli siinä säätöä :) Huomenna mennään tottiskentälle leikkimään ja olis vielä kyllä tosi kiva ehtiä jäljelle ennen lumen tuloa! Allekirjoittaja vaan on joutunut keskittyä vähän opintojen suorittamiseen työn ohessa, joten harrastus kärsii YHYY :)

Lisää tunteja vuorokauteen, anyone? :)

Jopas on syksy! Aivan takuulla olen yrittänyt karsia ylimääräisiä juttuja pois kalenterista, mutta niin vaan se tuppaa täyttymään :D Ehkä vielä joskus opin! No mutta, kuulumisia!

Rymy on käynyt nyt kahdessa tokokokeessa huonommalla suorituksella ja arvaan jopa jotta miksi näin on. Treenit menee hyvin, mutta kokeessa into laantuu ja koira kuuntelee puolella korvalla. Syy on aivan selkeä, palkkaamattomuustreenit puuttuvat! Voisin vahdata peiliin ja kysyä, onko pakko mennä kokeeseen koittamaan, mutta myöhäistä pyllistää enää :) Viimeksi läpikäyty koe Mustasaaressa meni penkin ihan ohjaajan oman ryssimisen vuoksi; toin Rymyn koepaikalle liian aikaisin, jouduttiin odottamaan oman suorituksen alkua tunnin verran ja tämähän tunnetusti tappaa Rymyn inspiraation eli se ehtii "tyhjätä" itsensä. Tuomari kyllä sanoi, että tykkää Rymystä ihan niin kuin muuten, kehui kun on niin avoin koira. Sehän onkin Rymyssä ihan parasta, tykkää kaikista ja heiluttelee vaan häntää :)

Hippa taas on nyt käynyt muutamissa hakutreeneissä. Ensimmäiset olivatkin tuossa edellisessä päivittelyssä mainittu, toisissa tehtiin jälleen hajukaistaleet. Kaistaleet houkuttelevat koiraa etenemään keskilinjalta alueen reunaa kohti ja lopulta koira saa vainun maalimiehestä. Kaistale tehdään siten, että tallataan esimerkiksi 5m levyinen alue kauttaaltaan keskilinjalta sivurajalle.

Tuulen suunnasta riippuen, maalimiehestä voidaan saada keskilinjalle hyväkin vainu, muulloin koira etenee kaistaleella. Kaistale auttaa koiraa myös etenemään suurin piirtein suoraviivaisesti alueen reunalle, eikä se välttämättä sukkuloi koko aluetta edestakaisin.

Noniin, takaisin siis itse treeniin. Kaistaleet pelaavat Hipalle oikein hyvin, sivurajaa kohti edetään aika itsenäisesti, kunhan minä pysyn näköetäisyydellä :) muuten alkaa jännittää! Ohjaajana etenen myös sivurajaa kohti kun koirakin liikkuu sinne. Jo toisella kaistaleella Hippa hoksaa, että niin joo tämä oli TÄMÄ juttu ja painelee rohkeammin aluetta kohti sivurajaa pysyen tallauksen alueella. Viimeisen kaistalemaalimiehen vainu saatiinkin jo keskilinjalle saakka. Maahanmenoa Hippa helposti jo tarjoaakin maalimiehellä, joten se ei varmaankaan tule vaikeaksi opettaa.

Näköapuja pyrin välttämään, ettei koira kiihdy niin lujaa että nenä menee kiinni. Sitten siellä alueella vain sinkoillaan, että täällä se jossain on. Ja tosi hyvin on päästy alkuun vainuilla sekä kaistaleilla! Pikkuhiljaa..

Toisissa hakutreeneissä otettiin tuulivainuja tallatulla alueella ja harjoiteltiin tarkentamaan. Otettiin kolme maalimiestä ja työstettiin hajua :) Hyvin meni, vaikkakin Hippa sinkoili ennen tarkentamista, mutta sehän on pentunennnnn :D

Rymyllä oon pitänyt muuten treenitaukoa, paitsi tottista ollaan otettu. Viime vuonnakin treenipaussi teki hyvää kummallekin, kun koko kesä on ensin juostu paikasta toiseen :) Eilen toki tehtiin peltojälkeä, sekin meni hyvin jos unohtaa pari muuttujaa :) Jälki meni tietä kohti, missä oli kolme treenikaveria höpöttelemässä. Jälki kaarsi vähän ennen tietä puoliympyrän ja lähti takaisin päin alkuun, mutta Yrmy ei olisi millään malttanut enää jäljestää vaan harhautui heiluttelemaan häntää tielle päin.. Huoh, voi herttileeri-YRMY :D

Hipan peltojälki oli aika lyhyt, mutta vinkeiksi sain ihan normaalit askeleet ja yksi makupala per jalanjälki. Aiemmin on ollut siis useampi makupala jalanjäljellä ja Hippa haluaisi jäljestää selvästi nopeampaa kuin mitä kaiken ruuan syömiseen käytetty aika antaa myöten. Selvästi pidempää jälkeä jo kehiin!

Kauhean montaa päivää tässä ei ole enää ennen talven tuloa, joten pian loppuu kaikki muu paitsi tottelevaisuustreeni. Rymyn kanssa koitetaan varmaankin siirtyä suoraan avoimeen luokkaan tokossa. Hipan kanssa tehdään ruokatottista ja leikkiä :) Oon vain vähän huolissani Hipan korrektista käyttäytymisestä ruuan kanssa, ei härkitä sormille eikä hypitä, vaan otetaan kontaktia ja istutaan nätisti kunnes tulee palkka. Hmmm.. jonnekin täytyy edetä, mutta miten ja minne?

Hippa myös örisee muille koirille lahjakkaasti, vuorossa siis sosiaalistamista lisssäää! Viikonloppuna käytiinkin koiratapahtumassa pöllöilemässä ja ensi viikonloppuna on Seinäjoen koiranäyttelyt, sinne siis. Hipan selkäkarvairokeesi ilmoittaa selkeästi epävarmuudesta, voi kunpa saisin sen menemään ohi!

Viikonloppuna pääsen katsomaan veljenpoikia, joten treenejä tuskin kauheasti on, mukavaa lomailua siis välillä :) Palaillaan taas!

Hipan ensimmäiset hakutreenit

Hippa-tyttö kävi viime lauantaina elämänsä ensimmäisissä hakutreeneissä! Edellisenä tiistaina otettiin vähän vainuja pellolla, silloin maalimiehet oli minun osaltani huonosti ohjeistettu ja olivat passiivisia vaikka pentu tuli siihen lähelle. Silloin Hippaa jännitti niin, että selkäkarvat nousi irokeesille :) Maalimiehen aktivoiduttua ja kehuttua Hippa uskalsi hyvin mennä katsomaan lähemmäs.

 

Lauantain hakutreenissä tarkoituksena oli enisn katsoa, alkaako Hippaa jännittää uudet ihmiset, mutta ei kyllä mitään ongelmaa näyttänyt olevan vaan onnellisena kävi hakemassa makupaloja kaikilta treenikavereilta! Maastoon laitettiin kolme maalimiestä, joista ensimmäinen oli tuttu kaveri. Ensimmäisen vainun huomasi selvästi: häntä heilumaan, korvat luimuun ja rynnistys maalimiehelle! :)

 

Toinen maalimies oli vähän hankalampi, mutta löytyi sekin. Kolmatta maalimiestä myös etsittiin hetki, mutta lopulta Hippa sai vainun ja juoksi kiven päälle tähyilemään, mistä tuo haju oikein tulee? Maalimies olikin kiven vieressä makaamassa, sinne hypättiinkin kauhean onnellisena löydöstä :)

 

Tästä se alkaa! :)

 

Rymyn kanssa taas on otettu tokoliikkeitä lievästä sairaslomasta huolimatta. Sattui nimittäin pieni tapaturma sänkipeltolenkillä, kun Rymy istui sängen päälle ja takapuoleen tuli haava! :( :) Eläinlääkärikäynnin ja antibioottikuurinhan tuollainen haava vaatii. Onneksi varoajat ehtii mennä ja voidaan osallistua 5.10 tokokokeeseen :)

 

Minne meinaat mahtua nukkumaan?

Höpötihö!

Hei vaan!

Kuulumisten päivittely on viipyillyt viime aikojen kiireiden vuoksi. Se on hyvä, ettei tekeminen lopu kesken? :)

Rymyn kanssa selvittiin tokokokeesta hädin tuskin... nukahtamatta? Nimittäin oli sen verran nuutunut koira liikkeissä, haaveili ihan omiaan. Hänen mielestään tokokoe ei ollut sopivaa tekemistä lauantaiaamulle, vaan peiton alla kuorsaus olisi selvästi ollut parempi ajatus. Saatiin ALO3-tulos, mikä ei paljon lämmitä :) Paikallamakuussa Rymyä selkeästi ahdisti vierustoverin vinkuminen omistajan perään, tilanteessa oli Rymyn mielestä jotain mätää. Sitten kun toiselta puolelta nousi kaveri istumaan niin nousi Rymykin. Yleisöstä Rymy ottaa häiriötä, joten täytyy käydä taas kaupan pihassa tottistelemassa :) Katsotaan jos vielä jonnekin kokeeseen syksyn mittaan mennään.



Löydettiin eilen hakutreenien jälkeen ihanan mystinen sammal- ja kuusimetsä <3

Rymyn kanssa käytiin 7.9.2013 Maalahdessa LRPK:n järjestämässä haun peruspimeäkokeessa, mistä tuli taas hylky. Tämä ei ollut mulle mikään maailman suurin yllätys, koska kaikki edelliset hakutreenit viime kokeen jälkeen on tehty valoisaan aikaan, eikä ilmaisuissa tai irtoamisissa ole ollut mitään ongelmaa. Kokeessa taas ilmaisu ei ollut niin varmaa ensimmäisellä maalimiehellä, toisella ilmaisu oli hyvä ja kolmannelta tuli jättö. Rymy oli käynyt pussailemassa maalimiestä ja lähtenyt mun luo. Sitten kun ohjasin koiran maalimiehen lähettyville, toisin sanoen olin nyt itse lähempänä maalimiestä, alkoi Rymy ilmaista. Pehmyt-Rymy kaipasi ilmeisesti ohjaajan tukea pimeällä, että uskalsi aloittaa ilmaisun. Onneksi nyt alkaa illat pimentyä ja pimeätreeniä on riittämiin tiedossa, josko se tästä :)

Pimeäkokeen jälkeen sunnuntaina otettiin kokeenomasta tokotreeniä ja se meni ihan sikahyvin! Rymyllä oli hyvä ja iloinen fiilis tehdä töitä, jäi hyvä mieli!

Tirri sänkipeltolenkillä <3

Hipasta on kasvanut kaunis ja kiva pikkuneiti lempinimeltään Tirritirri :) Lempinimi juontaa mukavan nopeasta luonteesta... :D Reagointinopeus on aika hyvä! Metsälenkeillä purukalusto helposti yrittää louskaasta Rymyn niskaa-jalkaa-häntää, mutta pikkuhiljaa lenkkien yhteydessä opiskellaan että patukkaa-palloa-keppiä purraan, ei Rymyä.




Maxin ja Hipan ensilenkki :)

Hippa 14 viikkoa on
- saanut jo ensirokotukset
- treffannut uusia kaverikoiria, kuten Max, Häärä ja Yoda saksanpaimenet, Dani-dobberi sekä Jetro-bordercollie
- ajellut paljon autolla, mikä ei tuota ollenkaan ongelmaa
- edistynyt kotona Rymyn kanssa olemisessa, ei raivokohtausta ja huutamista enää :)
- eilen tehnyt ensimmäisen pimeäjäljen takapihalla ja päiväjälkiä jo monta
- syönyt paljon puolukkaa suoraan sangosta
- nukkunut monta unta sängyssä (aluksihan hän oppi nukkumaan lattialla omalla alustalla, kunnes... joku nosti Tirritirrin sänkyyn!)
- herännyt enää kerran yöllä (jos sitäkään) ulos käymään
- tavannut paljon ihmisiä, pieniä ja isoja :)

Kaupungilla ei olla vielä käyty tutustumassa, mutta tänään on tarkoitus sekin tehdä!

Nämä kuvat on kännykällä otettuja, pitää purkaa kameran muistikortilta jos siellä olisi parempiplaatuisia tallessa! Hippa on vaan sen verran nopealiikkeinen, että sisätiloista otettuun kuvaan tulee herkästi vaan suttua :D Rymy osaa jo poseerata herrasmiesmäisesti!



Näin on kiva lenkkeillä, kun ei oo russelin niskassa purukalustoa :)

Perjantai!

Hakukokeen jälkimainingeista on selvitty ja heti tiistaina otettiin Rymylle hakutreeneissä kaksi maalimiestä hakualueella 100x100m. Koska alue oli niin pieni, etsittiin Rymyn kanssa vähän tyhjää alle. Mitään ongelmaa ei näkynyt ilmaisussa tai irtoamisessa, kuten siellä kokeessa oli. Voiko se pimeä olla vaan niin iso epävarmuustekijä vielä, että vaikutti noin koiraan? Kyllä varmaankin! Tavoitteena on mennä uusimaan pimeähakukoe 7.9. ja sitä ennen pitäisi saada hyvin pimeätreeniä alle.

Huomenna aamulla mennään myös tokokokeeseen alokasluokkaan. Saiskohan tänä kesänä TK1 tunnuksen? Eilen käytiin tottiskentällä ja hyvin meni. Jäävissä toki Rymy tuppaa jäämään seisomaan, oli käsky "maahan" tai "jää", mutta ei siihen kuole :) Hippakin kävi kentällä leikkimässä! :)

Hipan kanssa ollaan jatkettu ruokatottista, jälkeä ja lisäksi on tullut häkkiruokailu, että pikkuunen oppisi siellä olemaan. Häkkiin mennään päikkäreille, mutta ensimmäinen häkkiin jättö aiheutti huutohepulin. Kyllä se tästä..

Koko viikonloppu menee koirajutuissa, lauantaina menen tokokokeesta suoraan tallaamaan jälkeä Lapuan PK-jälkikoetta varten. Tuplabuukkasin itseni.. ;) Sunnuntaina olisi tarjolla ampumista hakukokeen tottisosiossa ja sitä odottelen kyllä innoissani, koska samalla näkee suoritukset.

Kaikkein tärkein ja mukavin juttu on perjantai.. huh! Tällä viikolla on nukuttu vähän huonosti, se näkyy Piun järjenjuoksussa :D

Voi pimeä haku!

Ei mennyt meidän pimeä haku kuin elokuvissa. Ensimmäinen maalimies nousi ihan takakulmasta, minne Rymy lähti kuin raketti ja ilmaisi tosi hyvin kunnes ehdin itse paikalle. Ilmaisutreenit olivat tehneet tehtävänsä, Rymy oli nenällä pökännyt ensin ja sitten alkanut ilmaista - ei siis mennyt syliin, jotain positiivista sentään! Palkkasin koiran ja lähdettiin takaisin alueen alkupaikkaan, koska etsintäsuunnitelmani piti vielä.

 

Siinä se hyvä sitten olikin. Koirani oli muuttunut laamaksi, inspiraatio oli kadonnut ja usko loppunut. Toisella maalimiehellä Rymy kävi nuolaisemassa poskea ja lähti pois. Siis jättö! JÄTTÖ! Se ei oo koskaan tehnyt noin, maalimies on aina ollut se maailman ihanin tyyppi (jota olis pakko päästä pussaamaan). Olin ihan pihalla. Lisäksi en osannut kommunikoida suunnistajalle tarpeeksi selvästi etsintäsuunnitelmaani, joten alueen keskelle tuli tehtyä turhaa syheröä. Kertakaikkisen kakka juttu, mutta ei voi mitään.

 

Jäin miettimään, mistä laamaantuminen ja maalimiehen jättö johtui. Loppuiko kunto? Onko Rymyn itseluottamus laskenut kun kotiin on tullut toinenkin koira? Pelottiko pimeä? Ottiko painetta musta? Onko liikaa treenattu helppoja pistotuksia ilmaisutreeninä, liian vähän partiointitreeniä ja tyhjän hakemista? Pidemmällä partiointitreenillä saisi koiran luottamaan - kyllä se maalimies siellä on. Siihen täytyy nyt panostaa.

 

Yllättäviä juttuja tuli vastaan, täytyy vähän sulatella ja yrittää uudelleen :)

 

Hippa taas on ajanut toisen jälkensä, hän haluaisi suoraan suunnata loppu"kasalle". Ruokahalu on mieletön! Yöt saatetaan mennä ihan yhdellä ulkonakäynnillä, mikä on ihan huippua <3 Eilen käytiin kreppaamassa ensi viikonlopun jälkikokeen jälkeä Hippa mukana, puolentoista kilometrin jälki ja pikkukoira oli lopuksi niin naatti, että eteen osunut oksa aiheutti koiran kellahtamisen kyljelleen :D Toki aika rauhalliseen tahtiin mentiin maastossa, kun kaveri suunnisti ja minä kreppasin, mutta onhan tuo villille pikkumalille pitkä matka, kun piti joka suunnassa hopottaa :D On se neiti vaan tosi hyväntuulinen, valloittava ja söpö hörökorva! :)

 

Pentuelämää ja hakukoe

Pentujuttuja

 

Hippa on nyt ollut meillä viittä vaille kuukauden ja itse olen ollut ensimmäisen loman jälkeisen viikon töissä. Lomalla oli helppo olla pennun kanssa, mutta töihin palaaminen sekoitti vuorokausirytmin uusiksi. Nyt loppuviikosta vasta alkoi aamut ja päivät sujua.

 

Hipasta on kuoriutunut oikein söpö pieni pussailija! <3 kyllä niitä hampaita koitellaan edelleenkin, varsinkin kun vähän huvittaa riekata. Rymyn kanssa pärjäävät hyvin keskenään.

 

Ainut ongelma meillä on ollut tuon koirien kotiin jättämisen kanssa. Hippa on laitettu kylppäriin portin taakse ja Rymy on ollut muualla asunnossa. Tästä tuloksena aivan järkyttävää raivoamista kylppärin puolella. Alkuviikosta Hippa oli tullut portin kanssa kylppäristä pois, eli saanut portin irti. Hän ei tykkää olla kylppärissä, vaan hän haluaa nukkua tyytyväisenä olohuoneessa :)

 

Noh, onhan tuo vielä pentu ja aika pidätyskyvytön vielä, joten haluaisin kovasti rajata Hipan yksinoloaluetta pienemmäksi. Lisäksi Rymy tarvitsee turvaa ja rauhaa päivällä, ettei korvissatassuissaniskassa koko ajan roiku joku pieni hammaskeijuneiti :D Haluan myös välttää kaikki yhteenotot mun selän takana, joten tilasin sellaisen suuuuuren häkin, johon sitten koitan pikkuneitiä totuttaa.

 

Muuten meillä on sujunut pentuarki hyvin, saatiin tehtyä takapihalle aitaus ja on voitu kotona ollessa pitää takaovea auki. Pian alkaa tulla niin viileetä iltaisin ja aamuisin, ettei aivan viitti koko aikaa pitää auki ovia, mutta helpottaa se nyt. Hippa on oppinut kulkemaan takaoven suuntaan hädän yllättäessä ja suurimmaksi osaksi ulos tekeekin. Mahtavaa!

 

Ruuan kanssa tehdään edelleenkin pentutottista ja ensimmäinen jälkikin on jo ajettu! Otin jäljenajon videolle, mutta enpä taida julkistaa sitä kun puhelin heilui aivan miten sattuu, olin itse kuitenkin sen liinan perässä :D Jäljen pituus oli 5m, joka askeleella pieni ruokamäärä. Hippa laittoi nenän maahan haistaessaan ruuan jo 5 m ennen jäljen alkua ja lähti hakemaan, missä sitä on. Rytmi jäljen etenemiseen löytyi tosi nopeasti, hyvä hyvä!

 

Rymy oli ensimmäiset kaksi viikkoa jokseenkin alamaissa. Oli kova pala, ettei se olekaan ainut silmäterä kotona :) Nyt on alkanut tykätä pennun kanssa riekkaamisesta ja käy usein haastamassa Hippaa leikkiin. Yritän vielä välttää yhteismetsälenkkejä, kun ei Hippa pysy perässä ja Rymy jallittaa sitä koko ajan. Eikä Hipan kanssa pitkiä lenkkejä voikaan tehdä :) Veikkaan kuitenkin, että kun tuo neiti tuosta kasvaa, niin meillä juostaan aikamoista rallia :D

 

Hakua

 

Rymyn kanssa ollaan viime aikoina keskitytty haun maalimieskäytökseen sekä hallintaan maalimiehellä. Tavoitteena on esimerkillisen hieno käytös ensi lauantai-sunnuntaiyön haun peruskokeen pimeäosiossa! Pimeätreeniä en ole erikseen ottanut, toki ollaan viime syksynä treenattu hakua hämärässä. Toivottavasti siitä ei tule kokeessa mitään ongelmaa.. toki olisi voinut käydä kokeilemassa, mutta kun.. öö.. on ollut kauhea kiire? :D

 

Hakukoe ei kauheasti edes jännitä, pitäisi varmaan! Toivottavasti ei nyt aivan mene päin persiitä kun näin lunkilta tuntuu vielä tänään. Ehkä se jännätys tulee just ennen omaa suoritusta :) Pitäkää peukkuja!

 

Käytiin biitsillä!

 

Hippa on käynyt melkein uimassa, oli ihan pakko juosta Rymyn perään!

Tarkkana kuin porkkana, missä se russeli taas porskuttaa?!


 

Täältä tulee Hippa!

Hippa aka Sisupussi on kotiutunut! Olen yöt viettänyt pennun kanssa olkkarissa, että muut sais nukuttua edes jonkin verran. Himpun verran heikonlaisesti on nukuttu, yöllä käydään ulkona pari-kolme kertaa ja sitten hän haluaisi kovasti riekata :)

:)

Hippa ja Fiskars, jotain yhteistä? :D

Kukas sää oot? -Rymy

Ensimmäisinä öinä Hippa hakeutui kaulalle nukkumaan, välillä jopa naaman päälle (ei kai se nyt niin tarkkaa oo) :D Aluksi en voinut myöskään nousta nukkuvan pikkupennun viereltä tai se lähti perävaununa hoippumaan minne minäkin menen. Nyt jo voin liikuskella melkein koko kämpässä ilman perävaunua :)

Ai tää siis jää tänne? Noh.. Hyvä on sitten, onhan se aika pieni. -Rymy

Ruuan yhteydessä tehdään aina jotain, joko nappularuutua, luoksetuloa, istumista, maahanmenoa. Hippa on hyvin ahne ja ruuan haistaessaan on melkoinen akrobaatti! :) Ruokailu on siis todella IN, menis Rymynkin ruoka mieluusti!

Autoilusta Hippa ei vielä oikein perusta, mikä on vaan tottumuksesta kiinni. Lähdettiin hakemaan Hippaa ihan vain makuualustan kanssa. Ajattelin viksuna likkana, että pentuhan nukkuu koko matkan takaisin. Pysäkin Päivikin vähän siinä hymähteli, että kuinkakohan käy pelkän makuualustan kanssa ja parin kilometrin ajon jälkeen ymmärsin Päivin pointin :D Pysähdyimme siis Riihimäelle eläinkauppaan ja kävin hakemassa kuljetuskopan :D Noh, siitähän tuli sitten megaraivari kun Hippa laitettiin koppaan, mutta ehkä noin vartin riekkumisen jälkeen neiti simahti. Loppumatka menikin aika usein pysähdellen.

Puren sinua PYLLYYN, koska minua vielä vähän jännittää! -Hippa

Rymy oli vanhemmillani hoidossa, joten kotona ei ollut ketään. Hippa sai rauhassa tutustua uuteen paikkaan ja takapihaan, ennen kuin Rymy tuotiin. Hippa säikähti Rymyä aluksi, mietti varmaan että mikä ihmeen valkoinen möhkäle siihen eteen pompahti. Toisena päivänä jo painittiin, joten aivan hyvin meni :) Hipalla toki on tarve purrrrra paljon ja Rymyn ilmeestä välillä näkee, ettei se oikein jaksaisi. Rauhan ylläpitämiseksi pidetään koiria välillä erikseen, saa Rymykin levätä :)

Okei, pure sitten. Mä otan arskaa samalla. -Rymy

Hippa on osoittautunut tooooodella sisukkaaksi, aina nälkäiseksi ja pussailevaksi pennuksi. Tosi helluinen tapaus, odotan innolla miten tästä lähtee elämä sutjaantumaan :)

Minä WAANIN!

Hakupäivä 7.7.2013

Muistiinpanojani Anu Kippolan pitämältä hakupäivältä (Lapualla, 7.7.2013). Hakupäivä piti sisällään reippaan tunnin teoriaa ja sen jälkeen lähdettiin maastoon.

Teoriassa Anu lähti liikkeelle koiran koulutuksen rakentamisesta, joka havainnollistettiin kuvalla

- Pennun tottiksesta: sisällä tekniikkaa, kentällä tunnetilaa
- Koiratyyppejä: lähellä työskenteleviä ja horisonttiin katoavia :)
- Maalimiehen kolme tärkeintä
    1. Kehu
    2. Liike
    3. Palkka
Ensimmäisenä siis kehu merkkaa oikean suorituksen, rauhallinen liike (pallon otto taskusta tai maalimiehen nouseminen) ja sitten vasta palkka!

- Hallinta- ja palkkaamattomuustreenit, esim talvella parkkipaikat
1. Vaihtelevuus (koiran lotto):
    - Yksi maalimies ei palkkaa, seuraava maalimies palkkaa.
    - Ohjaaja ottaa hallintaan ja palkkaa, maalimies ei palkkaa > seuraava maalimies palkkaa
2. Tuplapalkka: Ohjaaja ottaa hallintaan ja antaa palkan, lisäksi maalimies tulee ohjaajan eteen (lähelle) ja palkkaa.
3. Joskus ohjaaja käy koiran vierellä ilman, että otetaan sivulle hallintaan ja maalimies palkkaa. Jos koira ennakoi sivulletuloa, maalimies aktivoituu ja palkkaa.
3. Autolla viimeinen palkka

Suunnittele treenit!
Pidä loppupalaveri treeniporukan kanssa!


Maasto-osuus


Teorian jälkeen lähdettiin maastoon, jossa tehtiin kaksi kierrosta. Meillä oli Anun lisäksi kahdeksan. Rymyn kanssa keskityttiin maalimieskäytökseen sekä hallintaan maalimiehellä.
Kierros 1: Maalimiehen ilmaisu
- Maalimies kieltää (nätti kielto riittää) ja siirtää jos tulee syliin > Rymy siirtyy hyvin ja alkaa ilmaista oikealla kohtaa
- Seuraavat viisi treeniä tätä jos kestää (Rymyn motivaatio)

Kierros 2: Hallinta maalimiehellä
- 4 maalimiestä, joista sivulle hallintaan > Sai useamman kerran käskeä sivulle, ennen kuin tuli; olisi vain jatkanut ilmaisua "kyllä tuo maalimies pian palkkaa". Toisella kerralla jo vähän ennakoi.
- Jos koira ennakoi sivulletuloa, maalimies aktivoituu ja palkkaa.

Oli tosi hyvä ja hyödyllinen päivä, tuli paljon uusia ideoita ja näkökulmia!

Heinäkuu hu-huu!

Heinäkuu puksuttaa kesälomaa kohti (onneksi) ja se tarkoittaa myös karvaisen perheenlisäyspalleron saapumista. Kauheasti jänskättää, millainen pennusta tulee ja mitenkä sen kanssa menee. Pentu on siis yhdistelmästä

IP3 BH Lébensborn DISNEY "Luka" x IP3 BH Pysäkin BARBI "Taika"

 

Kummatkin vanhemmat ovat sosiaalisia ja avoimia. Käytiin toissaviikonloppuna katsomassa reilun kolmeviikkoisia pentuja - melkoinen myllerrys oli juuri liikkeellepäässeiden pentujen kanssa :) Aivan mielettömän suloisia, niinkuin pennut yleensä tuppaa olemaan :)

Pentuboxin hälinää

 

RRRRääääääyh!

Eniten mietityttää se että missä koirat nukkuu öisin? (he he he.. :D) Rymy nukkuu sängyssä ja on se nyt kamalaa laittaa se pois sieltä :( :) Oh noes..

 

 

Rymbe on sankari!

Rymy suoritti Suomen Pelastuskoiraliiton haun peruskokeen päiväosion hyväksytysti 19.6.2013 Isojoella! WIPII :) :) Testaaja totesi Rymyn olevan vähän pullukka ja ohjaajan tulee harjoitella etsintäsuunnitelman tekoa. Yhden ilmaisun Rymy teki... krhmmmhmh.. seisten maassa makaavan maalimiehen mahan päällä. Tätä täytyy ehkä vähän treenata :)

Haun peruskokeessa alueena oli siis noin 1.5 hehtaarin pläntti (100m x 150m), missä kolme maalimiestä. Aikaa etsintään on n.20 min päivällä, n.30 min pimeällä. Loppukoe eroaa peruskokeesta alueen koolla, joka on tuplattu. Aikaa on päivällä 30 min ja pimeällä 45 min.
(Säännöistä lisää Pelastuskoiraliiton sivuilta)

Läpäistystä kokeesta "vähän" innostuneena katsoin sitten kolme muuta koetta, joihin voisi mennä tämän kesän aikana
17.8 LRPK/Vaasa, Kaskinen (peruspimeä)
7.9 LRPK/Vaasa, Kaskinen (loppupäivä/pimeä)
20.9 TSE/Tampere (loppupimeä/päivä)

Saa nähdä kuinka monta kertaa teen haun loppukokeita parsonin kanssa :D Isojoella loppukokeiden maasto oli todella haastava, eikä aikaakaan aivan törkeesti ole. 

Ensimmäinen jälkikoe (peruspäivä/pimeä) olisi sitten 7.9, järjestäjänä VSPK/Turku.

Pian alkaa kesäloma ja perhettämme täydentää yksi karvainen typykkä, tuleva pelastuskoira! :) Kovasti jo jännittää, että millainen pippuri sieltä tupsahtaa :) Kerron pian!

SPL kansallisten lajien maastoleirin fiiliksiä

Viime viikonloppuna Rymy pääsi SPL:n järjestämään kansallisten lajien maastoleirille hakuryhmään. Kouluttajana oli Heidi Parant, jolla on kokemusta sekä palvelus- että pelastuskoiraliiton systeemeistä mikä sopi enemmän kuin hyvin. Hakuryhmässä oli kouluttajan lisäksi kahdeksan treenaajaa: kuusi saksanpaimenta ja kaksi terrieriä :)

 

Lauantaina päivä alkoi autosuunnistuksella eli lähdimme kohti hakualuetta Lapuan Wanhan Karhumäen pihasta. Tästä saatiinkin heti alkuun kunnon ryhmäytymistreeni, kun opastin meidän ryhmän väärälle tielle ja rakas Skodani jäi jumiin savikuraan :) Tie oli siis lähinnä traktoritie. Onneksi yhdellä ryhmäläisellä oli nelivetomaasturi, jolla auto saatiin nypättyä loukusta. Emme tienneet vielä olevamme väärällä tiellä ja pystytimmekin leirin läheiseen metikkoon.

 

Lauantaina sää oli tooooodella lämmin ja koiratkin aika läkähdyksissä. Rymylle otettiin ensimmäisellä kierroksella vain kolme maalimiestä, tarkoituksena oli treenata etsittävän alueen systemaattista läpikäyntiä ja ehkä tyhjiäkin pistoja. Rymy kyllä löysi ja ilmaisi, mutta Heidi kysyi sitten aika ratkaisevan kysymyksen: Miksi opetan Rymylle pistotusta, kun se ei sitä tule missään kokeessa tarvitsemaan ja tavoitteena on pelastuspuoli? Nii-in! Hyvä, kysymys - seuraava kysymys! :D Enpä ollut miettinyt tuota seikkaa.

 

Lauantain toisella kierroksella kokeiltiin pidempää irtoamista, joka vaihtui Rymyllä mielenkiintoisten hajujen nyysäämiseen. Noh, maalimies löytyi kuitenkin ja ilmaisu oli ok. Toista maalimiestä lähdettiin hakemaan partioimalla ja sehän nousi ison kivenlohkareen päältä.

Loppupäivästä soittelin maastovastaavalle ja totesimme meidän olevan väärässä paikassa :) Onneksi hakualue oli kuitenkin hyvä. Sunnuntaina siirryimme alueella vähän eteenpäin ja saimme näin alueelle suuren suuria kivenlohkareita, jotka tarjosivat erinomasia piiloja!

Sunnuntaille Rymyn treenisuunnitelma vaihdettiin partioinniksi. Ensimmäisellä kierroksella oli viisi maalimiestä piilossa. Etsintäsuunnitelmana oli kiertää alueen rajat ja sitten lähteä halkomaan, jos joku jää löytymättä. Rymy nosti alueen kierrolla kaikki maalimiehet ja ilmaisi erittäin hyvin. MAHTAVAA! Tehtiin sellainen johtopäätös Rymyn suhteen, että se työskentelee hyvin vainulla ja on erittäin maalimiesmotivoitunut, joten sitä motivaatiota ja intoa ei kannata lähteä tappamaan pistottamisen hinkkauksella.

Sunnuntain toisella kierroksella kokeiltiin vain nopeasti, miten Rymy ilmaisee kun ei pääse maalimiehen lähelle. Maalimies oli suuren kiven päällä. Rymy kierteli aluksi ja yritti löytää kohtaa mistä pääsee ylös, mutta alkoi ilmaista ylöspäin kun ei päässyt.

Kotitehtäviksi meille tuli seuraavat

1. Maalimieskäyttäytyminen. Ellei Rymy hyppää syliin, haluaisi Hän mielellään työntää kielen kurkkuun tai korvaan, joten nämä rakastajan elkeet pitäisi saada häivytettyä
2. Hhhhhhhallinta! Aina! Hallinta! :)
3. Erilaiset asennot ja piilot

 

Tottistelut jatkuvat kuin ennenkin, mutta ennen BH:ta tulee vielä monia treenejä. Tuntuu, että teemme kolminkertaisen toiston määrän, jotta oppi menee kalloon... :D Onneksi kuitenkin omat tavoitteet ovat tuon pienen parsonin kanssa selkeytyneet siten, että BH tulee sitten kun olemme siihen valmiit.

Leiristä innostuneena kuitenkin liityin Länsirannikon pelastuskoiriin ja ilmoitin Rymyn haun peruspäivä-kokeeseen!! Vaikka ne tavoitteet selkeytyivät, ei se tarkoita menon hidastumista :D
 

Etsintäharjoitustunnelmia

Viikonlopun etsintäharjoituksen hälytysilmoitus oli seuraavanlainen:

"x-järven perhekodin tulipalon yhteydessä kadonnut yksi ohjaaja ja kaksi nuorta. Ohjaaja Erkki, ikä 55v, liikunnallinen ja hyväkuntoinen, noin 170 cm ja tummat hiukset. Erkki lähtenyt nuorten perään ja oletettavasti haluaa löytyä. Nuoret eivät välttämättä halukkaita palaamaan. Nuori 1, Paula 15v, n 170 cm pitkä ja vaaleatukkainen. Nuori 2, Janne 16v, n 180 cm pitkä ja tummatukkainen. Kokoontuminen lauantaina klo 11 y- ja z teiden risteyksessä. Johdolle yksi mökki varattu y tien päässä."

 

Eksyneet olivat isäni, siskoni sekä tätini mies. Tätini toimitti häiriöroolia johtopaikalla kahden porokoiransa kanssa. Otin kameran mukaan, että saisin todistusaineistoa treenistä. En hittolainen ottanut ainuttakaan kuvaa! :D

 

Olin sopinut jo Erkin kanssa, että hän liikuskelee alueen eteläreunalla. Löytyessään valittelee rannetta. Paulalle olin suunnitellut alueen länsiosasta, järven rannalta piilopaikan venekatoksesta. Janne taas kuljeskeli alueen pohjoispuolella. Paulalla ja Jannella ei ollut mitään hätää, koska näyttely ei ollut suosittu juttu ;)

Kokoontuminen oli tosiaan lauantai-aamuna kello 11.00. Eksyjien oli puhe silloin lähteä metsään. Menimme Paulan kanssa kymmenen aikaan alueelle tapaamaan tätiä ja hänen miestään sopiaksemme detailit. Saimme kuulla, että tädin mies ei ollut malttanut odotella yhteentoista saakka metsään lähtöä vaan oli spurtannut jo vähän yli kymmenen :D Ihailtavaa intoa!! :) Vein Paulan venekatokseen mukanaan pressu, lämpöalusta ja makuupussi. Toiseen kohtaan rantaa tiputin kaulahuivin esineeksi. Sitten jouduinkin vaihtamaan juoksuksi, ettei mua hoksata, kun ensimmäiset peko-ryhmäläiset saapuivat paikalle :)

Itse etsintä oli ohi nopeasti, nopeammin kuin kuvittelin! Ryhmien jaon jälkeen etsintäparit lähtivät omille alueilleen (yksi meni Paulan alueelle, kaksi paria lähti Jannea kohti ja kaksi Erkin suuntaan) ja ryhmänjohtaja tuli yhteen mökkiin odottelemaan soittoja. Puolen tunnin päästä niitä alkoikin tulla, ensin löytyi Erkki, jonka kipeä käsi oli paketoitu. Sen jälkeen vuorossa oli Paula, pian sen perään ilmoitus kaulahuivista. Viimeisenä maastossa sinnitteli Janne, joka kuitenkin löytyi melkein tunnin etsinnän alkamisesta. Käytiin koko etsintä vielä läpi ryhmä ryhmältä ja eksyjätkin saivat selittää reittinsä.

Etsintäharjoituksen järjestäminen on äärettömän mielenkiintoista ja siinä oppii joka kerta jotain uutta! Porukkakin oppii työskentelemään keskenään, syntyy luottamus sellaisiin tyyppeihin, joiden kanssa ei välttämättä paljon muuten ole tekemisissä. Ja saa suunnistaa ;D Seuraavalla kerralla aion pitää huolen siitä, että etsitään vähän kauemman aikaa ;)

Huomenna helatorstaina on Lapualla mölli-BH, minne olemme ilmoittautuneet. Apua... :) Kuulumisiin!

 

Lenkkiä, etsintäharjoituksen maastoa, makkaraa!



Vapun tienoo sujui meillä main aika rennosti, ensin edeltävänä viikkona haettiin Max lenkkiseuraksi. Sain nauraa käkättää koirille, kun loikkivat lätäköstä lätäkköön aina vuoroitellen toisiaan saalistaen. Täytyy olla hyvät refleksit, että ehtii väistellä :)

 

Käytiin yhden pienen lammen luona, missä on aikaisempina vuosina näkynyt joutsenia ja niitä oli tänäkin vuonna! Katseltiin koirien kanssa hyvän etäisyyden takaa kahta uiskentelevaa joutsenta, kun metsän takaa alkoi kuulua tuttua joutsenten tööttäilyä. Pian näkyi kaksi joutsenta, jotka kaartoivat lammelle, tekivät kunniakierroksen ja jatkoivat matkaa. Oli ihan uskomaton fiilis katsella näitä, tuntui etuoikeutetulta.

 

Rymyn ensimmäiset hakutreenit oli sunnuntaina, lähdettiin heti hakemaan laatikoiden tekoa. Liikkuvat maalimiehet kummallekin puolelle, ilmaisuhaukut ja sen jälkeen syöttelyä eteenpäin, lopuksi maalimies passivoituu ja minä huikkaan koiran keskilinjalle ja lähetän lennosta toiselle puolelle. Rymy oli hyperinnokas ja hyvä!

 

Maanantaina oli vuorossa BH-treeni, missä käytin palkkana koiranmakkaraa (treenikaverilta, kun omat makkarat jäi tiskipöydälle :D) ja Rymy jaksoi työskennellä aika pitkään palkatta. Paikallamakuussa ollutta Rontti-tervua piti tuijotella ahkeraan. Rymyn paikallamakuu meni hyvin kunnes ei mennytkään :) Lisää treeniä... Mutta kaikkiaan hyvän tunnetilan treeni tottiksen osalta!

 

Vappupäivänä käytiin isän ja Rymyn kanssa tarkastamassa tulevan lauantain etsintäharjoitusaluetta mökillä. Valitettavasti käärmeet on just nyt alkaneet nousta aurinkoon päin ja nähtiinkin kyitä kaksi lenkin varrella. Pari tuntia vierähti nopeasti harjoitusta suunnitellessa isän kanssa, jonka jälkeen lähdettiin kotia kohti. Etsintäharjoituksesta lisää myöhemmin.. :) Illaksi oltiin sovittu Johannan ja Maxin perheen kanssa makkaranpaistohetki ja koiratkin sai - tietysti! Tällä jaksaa taas arkeen, upea vappupäivä!

 

Alla (kännykkä)kuvia viime viikon lenkistä:

Hyökkäys ja väistö, kuvaaja oli hidas :)



Käytiin kytsimässä joutsenia hyvän matkan päästä, jotta russeli ei innostu liikaa :)

 

Vesilätäköt piti koeajaa ehdottomasti



Kun ollaan juostu tunti päätäpahkaa, niin voidaan hetki olla paikoillaankin.. :D

Töttöröö, kesä tulee!

Kevät on pitkällä eikä luntakaan paljoa näy, pikkukoiratkin tarkenee tottistelemaan pihalla. Meillä on ollut BH-kokeeseen tähtäävien kurssi meneillään jo muutaman maanantain ja Yrmy on ollut kovin jääkalikkana. Oon topannut sille kylläkin autoon megaiglun, siellä se tarkenee, mutta ulkona ei :)

Käytiin tosiaan SPL:n tottisleirillä 13.-14.4. Meidän ryhmässä oli sakemanneja ja yksi parson, sunnuntaina joukkoon tuli yksi bordercollie.. :) Lauantai meni retkituolissa... ja räntäsateessa! Koiruus oli niin jäässä, ettei kontaktista ollut oikein tietoakaan ja liikkeet suoraan laama-agilitysta. Ohjaaja oli hivenen ahdistunut ja suunnitteli lajin vaihtoa pitsinnypläykseen :)

Sunnuntaina oltiinkin jo aivan eri sfääreissä (ehkä vähän liioiteltuna), kun aurinko paistoi ja koiralla oli lämpöisempi. Kouluttaja koitti leikittää Rymyä saaliille, mutta totesi homman turhaksi kun Rymy katsoi mua hämillään, että "miksi tuo riekkuu tuon hanskan kanssa tos?" :D Nii-in, olisi kyllä överhienoa, jos Rymy palkkaantuisi lelusta, mutta ei.. Ruokaa siis :) No mutta, leiriltä käteen jäi kuitenkin hyvä mieli ja äänenpainon merkitystä painotettiin melkeinpä jokaiselle ryhmäläiselle. Kielto tulee sanoa selvästi matalammalla ja tiukalla äänellä, kun taas kehu saa olla piperrystä. Mulla on pikkukoiranohjaajasyndrooma ja oon pipertänyt melkeinpä koko ajan :)

Ollaan päästy jäljelle jo muutamaan otteeseen, ensimmäiset pari lyhyttä jälkeä oli vähän muistelua ja ohjaajakin vähän sössi, eilen taas meni peltojälki hienosti. Kyllä se tästä!

BH-kokeeseen ei olla ilmoittauduttu.. saa nähdä mennäänkö koskaan! Ei muuten, mutta se s**tanallinen seuraamismäärä! :D

Is Tott?

Lauantai oli aivan loistava päivä, aurinko paistoi ja tein kaikkea muuta kuin olisi pitänyt :) Toisin sanoen opiskelut eivät edenneet, mutta kaikkea muuta mukavaa tekemistä kyllä löytyi. Käytiin Johannan ja Maxin kanssa lenkillä pitkästä aikaa ja menipä siinä höpötelles kaksi tuntia metsäteillä tallustellessa! Lenkistä jäi arrrrmottoman hyvä fiilis, joka kantaa taas pitkään :)

Oltiin eilen Rymyrusselin kanssa tokon liikkeenohjaajien harjoituskappaleina, tuomari siis arvosteli liikkureita, ei koiria :) Oli kohtuukylmä sää, kontakti ja tekemisen meininki oli aika lamatilassa, ihmettelin suuresti mistä se johtui - kunnes illalla keksin sen. Rymy ja Max löysi lauantain lenkillään monta ihanaa hevosenP-läjää, joita piti syödä. Lisäksi annoin la-illalla aika tuhdin ruuan, joten ei ihmekään jos nakki ei innostanut sunnuntaiaamuna :) Lähinnä koira tuntui ihmettelevän, pitääkö AAMULLA jo treenata? Liikkuriharkan jälkeen mentiin kotiin ja kömmittiin peittojen alle päikkäreille, jolloin näin unta Rymyn tekemästä överunelmatottiksesta.. ja että mun auton takalasissa oli joku JEESUS-tarra. Hmm? :)

Tänään alkaa Lapualla BH-kurssi - jännittää! Mitä jos mikään ei suju? Mitä jos me ollaan aivan shurkeita?! Kääk.. Tänä keväänä koiraharrastus on temppujen lisäksi ollut aika lailla BH-painotteinen, tottista tottista tottista.. ja tuntuu jotta sitä tulee välillä korvistakin ulos. Temppujen teettäminen auttaa pitämään homman suhteellisen keveänä, mutta suorittaja-minä iskee välillä raipallaan ja vaatii tulosta tulosta tulosta. Saa nähdä tuleeko ennen BH:ta joku hermoromahdus hittolainen :D

Viikonloppuna on tiedossa Suomen Palveluskoiraliiton tottisleiri, APUA ja KIVAA!

Häärä-hörökorva

Meillä oli viime lauantain ja sunnuntain vuotias saksanpaimentyttö Häärä. Oli ihanaa, kun koko viikonloppu oli muuten auki.. Sai olla vaan koirien vuoroin riehuessa ja nukkuessa :) Sunnuntaina aamulla toki Hämppyhäärä herätti jo kuudelta aamulla :D Äeäeäeähhh.. Onneksi mut armahdettin ja sain nukkua vielä kasiin ennen kuin lähdin lenkille :)

Tässä vähän viikonlopun tunnelmia

Alkupainit

Juoksukilpa

Pyllyparsoni ja Häärä-hölökolva :)

´







Näyttää lavastetulta tilanteelta, mutta ei ole :D





Leppoisa sunnuntaiaamu: kahvi, kirja ja nuokkuvat koirat

Kaverin lelut kelpas :)

Ei minulta saa kieltää mitään, olen pieni ja shöpö :)

Leikitäänkö kuitenkin? :)



 

 

 

 

 

Hauhau

Tottista ja vainuja - niin täyttyy pikku parsoneiden talvikuukaudet :) Ohjaajalla taas on monta rautaa tulessa niin, ettei meinaa minnekään ehtiä!

Tukkikasoilla vainuja (kuva: Raija Tuomisto)

Apulainen :) (kuva: Raija Tuomisto)

 Maaliskuun alussa oltiin vainuilemassa tukkikasoilla upealla aurinkoisella säällä. Autolta tullessa varsinaiselle harkka-alueelle päin alkoi koiran häntä vispata ja loikat pidentyä. Ihmettelin tuulta; tuleeko hajut tosiaan kauempaa tukkikasoilta niin hyvin? Huikkasin koiraa takaisin, mutta sepä ei tullutkaan vaan loikki eteenpäin, hyppeli vähän ympäriinsä (maalimiehen päällä) ja aloitti ilmaisun. Hah! Ohjaajaa huijattiin sata-nolla, mutta koiraapa ei! Ensimmäinen maalimies teki källin ja olikin heti autojen lähellä maastoutuneena :) Näin sitä ohjaajan omat oletukset maalimiesten sijainnista saa huutia ja muistutetaan koiran lukemisesta.

Rymyn kehonkieli on useimmiten selkeä, korvat menee luimuun ja häntä heiluu heti kun ollaan vainulla. Nytkin toki harkat olivat hyvällä ja sopivan tuulisella säällä, joten vaikeuksia ei ollut. Kaksi seuraavaa maalimiestä nousi tukkikasojen viereltä hyvin.

Käytiin lumikenkäilylenkillä, auringonpaistetta ja rauhaa!

Talven tottisväännön keskellä vainuharkat tuo mukavaa vaihtelua ja onnistumisen fiilistä :) Tottista hinkataan enemmän tai vähemmän totisesti BH:ta kohti. Ohjaaja alkaa olla jo kovin herrrrrmona, että kuinkahan sitä koskaan pääsee kokeesta läpi :) Kotona kaikki kyllä toimii, lenkilläkin jaksetaan olla kontaktissa ja ja mitä näitä muita selityksiä onkaan? :)

Lentoparson

Eilen oltiin IKKJ:n hallilla tottistelemassa ja meillä meni aivan keskiverron hyvin. Hallin pohja tuoksuu välillä vaan liian mielenkiintoiselta. Takapalkalla mentiin seuraamista ja hyppyeste oli loppukivaa :) Ohjaajan pitäisi vaan nyt saada kaikki stressi ja hermoilu päästä pois niin alkaisi kenties sujua mimemamomuu ja gooooosfrabaaaa :D

Viikonlopuksi on luvassa hyvää säätä ja hupulaiseksi tulee reilu vuotias Häärä-saksanpaimentyttö! Vauhtia riittää siis aivan varmasti, kuvia tulee jälkeenpäin :)