Kevät on pitkällä eikä luntakaan paljoa näy, pikkukoiratkin tarkenee tottistelemaan pihalla. Meillä on ollut BH-kokeeseen tähtäävien kurssi meneillään jo muutaman maanantain ja Yrmy on ollut kovin jääkalikkana. Oon topannut sille kylläkin autoon megaiglun, siellä se tarkenee, mutta ulkona ei :)
Käytiin tosiaan SPL:n tottisleirillä 13.-14.4. Meidän ryhmässä oli sakemanneja ja yksi parson, sunnuntaina joukkoon tuli yksi bordercollie.. :) Lauantai meni retkituolissa... ja räntäsateessa! Koiruus oli niin jäässä, ettei kontaktista ollut oikein tietoakaan ja liikkeet suoraan laama-agilitysta. Ohjaaja oli hivenen ahdistunut ja suunnitteli lajin vaihtoa pitsinnypläykseen :)
Sunnuntaina oltiinkin jo aivan eri sfääreissä (ehkä vähän liioiteltuna), kun aurinko paistoi ja koiralla oli lämpöisempi. Kouluttaja koitti leikittää Rymyä saaliille, mutta totesi homman turhaksi kun Rymy katsoi mua hämillään, että "miksi tuo riekkuu tuon hanskan kanssa tos?" :D Nii-in, olisi kyllä överhienoa, jos Rymy palkkaantuisi lelusta, mutta ei.. Ruokaa siis :) No mutta, leiriltä käteen jäi kuitenkin hyvä mieli ja äänenpainon merkitystä painotettiin melkeinpä jokaiselle ryhmäläiselle. Kielto tulee sanoa selvästi matalammalla ja tiukalla äänellä, kun taas kehu saa olla piperrystä. Mulla on pikkukoiranohjaajasyndrooma ja oon pipertänyt melkeinpä koko ajan :)
Ollaan päästy jäljelle jo muutamaan otteeseen, ensimmäiset pari lyhyttä jälkeä oli vähän muistelua ja ohjaajakin vähän sössi, eilen taas meni peltojälki hienosti. Kyllä se tästä!
BH-kokeeseen ei olla ilmoittauduttu.. saa nähdä mennäänkö koskaan! Ei muuten, mutta se s**tanallinen seuraamismäärä! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti