Ei mennyt meidän pimeä haku kuin elokuvissa. Ensimmäinen maalimies nousi ihan takakulmasta, minne Rymy lähti kuin raketti ja ilmaisi tosi hyvin kunnes ehdin itse paikalle. Ilmaisutreenit olivat tehneet tehtävänsä, Rymy oli nenällä pökännyt ensin ja sitten alkanut ilmaista - ei siis mennyt syliin, jotain positiivista sentään! Palkkasin koiran ja lähdettiin takaisin alueen alkupaikkaan, koska etsintäsuunnitelmani piti vielä.
Siinä se hyvä sitten olikin. Koirani oli muuttunut laamaksi, inspiraatio oli kadonnut ja usko loppunut. Toisella maalimiehellä Rymy kävi nuolaisemassa poskea ja lähti pois. Siis jättö! JÄTTÖ! Se ei oo koskaan tehnyt noin, maalimies on aina ollut se maailman ihanin tyyppi (jota olis pakko päästä pussaamaan). Olin ihan pihalla. Lisäksi en osannut kommunikoida suunnistajalle tarpeeksi selvästi etsintäsuunnitelmaani, joten alueen keskelle tuli tehtyä turhaa syheröä. Kertakaikkisen kakka juttu, mutta ei voi mitään.
Jäin miettimään, mistä laamaantuminen ja maalimiehen jättö johtui. Loppuiko kunto? Onko Rymyn itseluottamus laskenut kun kotiin on tullut toinenkin koira? Pelottiko pimeä? Ottiko painetta musta? Onko liikaa treenattu helppoja pistotuksia ilmaisutreeninä, liian vähän partiointitreeniä ja tyhjän hakemista? Pidemmällä partiointitreenillä saisi koiran luottamaan - kyllä se maalimies siellä on. Siihen täytyy nyt panostaa.
Yllättäviä juttuja tuli vastaan, täytyy vähän sulatella ja yrittää uudelleen :)
Hippa taas on ajanut toisen jälkensä, hän haluaisi suoraan suunnata loppu"kasalle". Ruokahalu on mieletön! Yöt saatetaan mennä ihan yhdellä ulkonakäynnillä, mikä on ihan huippua <3 Eilen käytiin kreppaamassa ensi viikonlopun jälkikokeen jälkeä Hippa mukana, puolentoista kilometrin jälki ja pikkukoira oli lopuksi niin naatti, että eteen osunut oksa aiheutti koiran kellahtamisen kyljelleen :D Toki aika rauhalliseen tahtiin mentiin maastossa, kun kaveri suunnisti ja minä kreppasin, mutta onhan tuo villille pikkumalille pitkä matka, kun piti joka suunnassa hopottaa :D On se neiti vaan tosi hyväntuulinen, valloittava ja söpö hörökorva! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti