2013/12/13

Rakas ystävämme Max

Lempeä uni vei ystävämme Maxin ikilenkille sammalmetsään,
missä voi polskia ojissa ja lammikoissa,
juoksennella levollisin mielin,
on rauhaisaa metsää silmänkantamattomiin,
ei tuskaa, kipua tai surua.

Hyvää matkaa rakas ystävä,
kiitos yhteisistä hetkistä,
lenkeistä ja leikeistä.
Olet aina sydämissämme.


Mikä onkaan tää ihana maa?
Vain metsää, vain rantaa.
Ei hihnaa, ei pantaa.
Mikä onkaan tää ihana maa?

  

 




Nähdäänhän taas,
sateenkaarisillan toisella puolen.
Olethan minua vastassa,
etten pelkäisi kun aikani on lähteä,
vaan voisin nukahtaa täällä
ja kirmata luoksesi.
Leikitään taas,
painitaan,
kannetaan yhdessä keppiä.
Nähdäänhän taas.
<3 Rymy



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti