Kävin yhden päivän verran kuuntelemassa Esa K. Viitalan opetusta hakuleirillä Lapualla. Viitala oli meikäläiselle uusi tuttavuus (täytyy myöntää), mutta pidin hänen konstailemattomasta ja suorasukaisesta opetustyylistään kovasti.
Viitala suositteli näköapujen käyttämistä yksissä treeneissä ja häivyttämään vielä samoissa treeneissä pois. Me ollaan oltu jumissa näköavuissa jo kauan aikaa, joten tämä idea kuulosti todella hyvältä!
Seuraavissa treeneissä homma menee seuraavanlaisesti:
- Annetaan näköapu ja lähetetään koira maalimiehelle
- Tämän jälkeen koiran kanssa käydään vähän aikaa oleilemassa muualla, tehdään alkuvalmistelut uudelleen ja lähetetään samasta kohtaa kuin ekalla kerralla valmiille piilolle, jolloin koira oletettavasti muistaa edellisen maalimiehen olleen siellä.
- Seuraavaksi viedään koira hetkeksi pois (puoli tuntia - tunti - kaksi), tuodaan uusin alkuvalmisteluin takaisin ja lähetetään valmiille, jolloin koiran pitäisi edelleen muistaa, että siellä on maalimies.
Tällä tavoin seuraavalla treenikerralla voidaan jatkaa valmiille lähetyksiä siirtäen maalimiestä pikkuhiljaa eteenpäin radalla. Mikäli koiran kanssa tulee takapakkia, otetaan askel taaksepäin ja aloitetaan uudelleen.
Nyt kun vielä saatais treeniaika kaikille soppeliksi.. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti